Olet täällä

Pintakäsittely - määräykset

Puun pintakäsittelyllä voidaan vaikuttaa puun pinnan ulkonäköön, kulutuskestävyyteen ja puhdistettavuuteen. Pintakäsittelyn valinta perustuu ulkonäkötavoitteisiin ja lopputuotteen käyttöolosuhteisiin sekä alustan ominaisuuksiin. Suunnitelmat määritellään maalaustyöselostuksessa ja/tai mallin avulla.

Kun puupinta joutuu kovalle kulutukselle alttiiksi, se tarvitsee suojakseen pintakäsittelyn. Esimerkiksi puulattiat voidaan maalata, lakata, öljytä tai vahata. Kaikilla näillä on omat vahvuutensa ja käyttökohteensa.

Parketit, lauta- ja lankkulattiat lakataan kun halutaan näkyvä, mutta suojattu puupinta. Monissa lakkatuotteissa on lisäaineena uv-suoja-aineita, joiden ansiosta puupinta säilyttää hyvin värisävynsä. Öljykäsittely kyllästää puun pintasolukon, jolloin siihen ei pääse imeytymään likaa tai kosteutta. Öljykäsittely on verrattain helppo tehdä, mutta sen huoltoon kuuluvat säännölliset uusintakäsittelyt. Vahaus on kevyt pintakäsittely, joka sävyttämättömänä muuttaa varsin vähän puun luonnollista värisävyä tai puupinnan tuntua.

Peseytymistiloissa ja työtasoissa puupintaa voidaan suojata kosteutta vastaan öljy- tai lakkatuotteilla. Saunassa voidaan käyttää laudesuojaa ja saunasuojaa, jota on nykyään mahdollista myös sävyttää lakkavärikartan sävyin. Saunassa pintakäsittely ei ole välttämätön, mutta saattaa helpottaa puupintojen puhtaanapitoa.

Ns. kuultokäsittelyissä puun pintaa sävytetään, mutta sen pintakuvio jää yhä näkyväksi. Puupinnan kuultokäsittelyjä voidan tehdä lakka-, öljy- tai vahatuotteilla, puunsuojilla tai kuultomaaleilla. Petsaus on puun sävyttämistä vesi- tai liuotinohenteisilla värjäystuotteilla. Petsaamalla värjätty pinta yleensä lakataan. Sävytyksen voi tehdä myös sekoittamalla petsivärin suoraan lakkaan.

Suunnittelu

Suunnitteluasiakirjoissa määriteltäviä pintakäsittelyn ominaisuuksia:

  1. pintakäsittelyn tyyppi, väri, kiiltoaste
  2. pintakäsittelyn laatu: päästöluokka, rasitusluokka, ulkonäköluokka
  3. pintakäsittelyn toteutustapa, esikäsittely

Kuivissa sisätiloissa voidaan käyttää käsittelemätöntä puuta. Silloin on varauduttava ulkonäön muutoksiin: auringonvalossa uv-säteily tummentaa usein puun luonnollista värisävyä. Käsittelemätön puupinta voi myös olla haastava siivottava, esimerkiksi tahrojen poisto voi edellyttää pinnan hiomista tai uusimista.

Pintakäsittelyn tyyppi

Pintakäsittely voi olla peittävä tai läpikuultava. Kiiltoasteita on kuusi: täyskiiltävä, kiiltävä, puolikiiltävä, puolihimmeä, himmeä ja täyshimmeä. Aine voi olla liuotepohjainen tai vesiohenteinen. Värivaihtoehtoja löytyy muutamista lukuisiin, riippuen pintakäsittelyn tyypistä.

Pintakäsittelyn tyypin valinnassa huomioitavaa: 
  • käyttötarkoitus (kulutuksenkestävyys, huollettavuus, pesunkestävyys, puhdistettavuus,)
  • tavoitteet (ulkonäkö, pinnan tuntu)
  • käytettävä puumateriaali
  • sisäilmasto (maalausolosuhteet)
  • pinnan laatu (sahaustapa tai alustatyyppi)
  • huolto (huoltoväli, huoltotapa)

Pintakäsittelyn laatu

Pintakäsittelyn laatu määritellään kolmiosaisella laatuluokituksella jonka muodostavat ulkonäköluokka, rasitusluokka ja päästöluokka.

Rasitusluokat

Rasitusluokka kuvaa lopullisen pinnan käyttöolosuhteita. Rasitusluokat perustuvat pintaan kohdistuvaan kulutukseen ja käyttökohteeseen.

Sisätilan rasitusluokkia on viisi:

  1. RL1 Vähäiset rasitukset ja vaatimukset kuivissa sisätiloissa
    Esimerkiksi arkistotilat, asuinhuoneiden katot
  2. RL2 Tavanomaiset rasitukset ja vaatimukset kuivissa sisätiloissa
    Esimerkiksi asuinhuoneiden seinät, kotikalusteet (ei keittiö)
  3. RL3 Suuret rasitukset ja vaatimukset kuivissa sisätiloissa
    Pintojen tulee kestää pesua
    Esimerkiksi asuntojen keittiöt ja kodinhoitotilat, julkisten tilojen kalusteet
  4. RL4a Erityisrasitukset ja – vaatimukset sisätiloissa
    Pintojen tulee kestää toistuvaa pesua. Esimerkiksi asuntojen ja yleiset sauna- ja pesutilat
  5. RL4b Erityissuunnittelua vaativat rasitukset sisätiloissa
    Esimerkiksi suurkeittiöt, uimahallit yms.

Ulkonäköluokat

Ulkonäköluokituksen perusjako perustuu pintakäsittelytyypeille ja vaatimustasoja on kolme. Sisä- ja ulkopinnat eritellään lisäksi tunnuksen perässä alaindeksillä s (sisäpinnat) ja u (ulkopinnat).

Ulkonäköluokkien vaatimustasot:

  1. Ulkonäköluokka 1 – suuret vaatimukset. Esimerkiksi kalusteet, ovet, ikkunat
  2. Ulkonäköluokka 2 – tavanomaiset vaatimukset. Esimerkiksi asuintilojen seinät ja katot. Yleisimmin käytetty.
  3. Ulkonäköluokka 3 – pinnoilla vähäinen merkitys, vähäiset vaatimukset

Pintakäsittelytyypin mukaiset sisätilojen puupintoja koskevat ulkonäköluokat:

P = peittävä käsittely (maali tai peittävä pinnoite)
       Ulkonäköluokat Ps1, Ps2, Ps3
K = kuultokäsittely (lakka, puunsuoja, erikoiskuultokäsittely, vaha, öljy)
       Ulkonäköluokat Ks1, Ks2, Ks3
V = seinänverhouksen maalauskäsittely (alustaan kiinnitetyn seinänpäällysteen käsittely maalilla)
       Ulkonäköluokat V1, V2, V3
T = seinänverhous valmiilla seinänverhoustuotteella (Esimerkiksi tapetti)
       Ulkonäköluokat T1, T2, T3

Ellei suunnitteluasiakirjoissa ole määritelty ulkonäköluokkia, noudatetaan ohjekortin RT 29-10770 käyttösuositusta. Puisten ikkunoiden, puualumiini-ikkunoiden ja parvekeovien teollisen pintakäsittelyn laatuvaatimukset on esitetty ohjetiedostossa RT 29-10870.  Valmiiden puupintojen ulkonäkövaatimuksia käsitellään kohdassa 6.1 ja taulukossa 1.

Päästöluokat

Pintakäsittelyaineet luokitellaan rakennusmateriaalien päästöluokituksen mukaisesti kolmeen luokkaan: M1, M2 ja M3 joista M1 on paras luokka. Käytettävien pintakäsittelyaineiden päästöluokan valintaan vaikuttaa vaadittu sisäilmastoluokka. Parhaat sisäilmastoluokat S1 ja S2 rajoittavat päästöluokkien M2 ja M3 rakennusmateriaalien käyttöä. Huomattava: useamman materiaalin yhdistelmässä päästöluokka määräytyy huonoimman materiaalin päästöluokan mukaan. Luokitukset myöntää Rakennustietosäätiö RTS. M1 luokiteltujen tuotteiden luettelo:
http://www.rakennustieto.fi/index/rakennustieto/rakennusmateriaalienpaastoluokitus.html

Luokitus on vapaaehtoista. Puuteollisuuden tuotteista M1 luokitusta on lähinnä haettu jatkojalostetuille puutuotteille ja esimerkiksi sisäverhouspaneeleille. M1 – luokiteltuja pintakäsittelyaineita löytyy runsaasti.

Pintakäsittelyn toteutustapa, esikäsittely

Pintakäsittelyn valinnan yhteydessä määriteltävää 

  • tavoitteet
  • puuaines: valittavan puuaineksen kriteerit, alustatyyppi
  • esikäsittelyt
  • toteutustapa

Pintakäsitellyn pinnan laatuun ja ominaisuuksiin vaikuttaa valittu puuaines ja sen ominaisuudet: puulaji, kovuus/pehmeys, huokoisuus, oksaisuus, pinta- ja sydänpuun erot, tiheys, pihkaisuus, puun käsittelytapa eli alustatyyppi (hiottu, höylätty, hienosahattu, sahattu, levy), kosteuspitoisuus, puhtaus. Nämä ovat ominaisuuksia joita voidaan tarvittaessa määritellä kohteeseen käytettävän puutavaran valintaa ja esikäsittelyä varten.

Sisätiloissa suositellaan käytettäväksi hyvälaatuista puutavaraa. Peittävästi pintakäsiteltävän puutavaran tulee olla vähintään laatuluokkaa B, kuultokäsiteltävä vähintään luokkaa A4. Tarvittaessa puumateriaalin valintaa voi tarkentaa esimerkiksi oksaisuutta ja tiheyttä kuvaavilla määritteillä.

Puumateriaalin valinnan yhteydessä määriteltäviä ominaisuuksia: 

  • laatu
  • oksaisuus
  • dimensiot
  • kosteuspitoisuus
  • alustatyyppi

Puumateriaalin valintaan ja laatuun liittyvät tiedostot muualla Puuinfo.fi sivustolla:

Sisäverhouslautojen laatuvaatimukset

Muotohöylätyt laudat ja listat

Puutavaran laadut ja mitat

Pintaluokat ja – materiaalit ohjeessa esitetään rakennusmateriaalien jakoa erilaisiin paloluokkiin eurooppalaisen paloluokitusjärjestelmän mukaan ja miten se vaikuttaa puupohjaisten rakennusmateriaalien luokitukseen.

/rakentaminen/suunnitteluohjeet/pintaluokat-ja-materiaalit

Pintakäsittelyn ja esikäsittelyiden lisäksi tulee määritellä toteutustapa. Vaihtoehtoja ovat siveltimellä tai telalla levittäminen, hankaaminen siveltimellä, lastalla tai rätillä, harjaus, pintakäsittelyn levittäminen maaliruiskulla jne. Valintaan vaikuttavat alustatyyppi, käyttötarkoitus, vaadittu laatu (ulkonäköluokka, rasitusluokka) sekä käytettävän pintakäsittelytuotteen valmistajan käyttöohje. Esimerkiksi lattialaudat suositellaan maalattaviksi siveltimellä pintakäsittelyn tartunnan ja imeytymisen varmistamiseksi. Lopullisen pintakäsittelyn, toteutustavan ja vaadittavan esikäsittelyn sekä puutavaran valinnan määrittelemiseksi voidaan teettää pintakäsittelymalli.

Vältettäviä suunnitteluvirheitä

Puu on elävä materiaali, myös sisätiloissa. Puu muuttaa muotoaan lämmön ja kosteuden vaikutuksesta. Lämpö- ja kosteusliikkeet tulee huomioida mitoituksessa, rakenteellisissa ratkaisuissa, puuainesta ja sen laatua sekä pintakäsittelyä valitessa. Pintakäsittelykin vaikuttaa muodonmuutoksiin: pintakäsittelyä kannattaa harkita myös piiloon jääville pinnoille, tasaisen elämisen varmistamiseksi.

Lopputuloksen laatuun, kestävyyteen ja/tai huoltoväliin vaikuttavia, tyypillisiä suunnitteluvirheitä:

Mitoitusvirheet 

  • liian ohuet tai hennot rakenteet halkeavat ja muuttavat muotoaan
  • liian pieni elämisvara, esim. leveät lattialaudat elävät odotettua enemmän

Väärä puumateriaali

  • käyttötarkoitukseen soveltumattoman puuaineen valinta, esimerkiksi liian pehmeä puulaatu kovan kulutuksen lattiapintaan

Väärä pintakäsittely 

  • puumateriaalin suojaamattomuus, esimerkiksi käsittelemätön puupinta kovan kulutuksen tilassa kuten keittiössä
  • liian kevyt pintakäsittely kovan kulutuksen pinnalle
  • liian kova pintakäsittely paljon elävän puuaineksen pinnalla
  • käyttötarkoitukseen vääräntyyppinen pintakäsittely, huomaa esimerkiksi kostean tilan erityisvaatimukset

Väärät detaljit 

  • liitosten, kiinnitysten ja kiinnitystapojen väärä tai huono suunnittelu
  • rakenteellisten yksityiskohtien huono suunnittelu
  • liittymärakenteiden ja – detaljien huono suunnittelu, esimerkiksi puurakenteen liittyminen kivipintaan

Puutteellinen ohjeistus

  • esimerkiksi lopputulos ei vastaa odotuksia esikäsittelyn tai puutavaran laadun puutteista johtuen

Toteutus

Pintakäsittelyn toteutuksessa huomioitavaa: 

  • käyttötarkoitus (ulkonäkö, kulutuksen kestävyys, puhdistettavuus, huollettavuus)
  • puuaines
  • puun kuivuusaste
  • alustatyyppi (höylätty/hienosahattu/sahattu puutavara, rakennuslevyt)
  • sisäilmasto (maalausolosuhteet)
  • tarkistettava: toteutuksen suunnitelmien mukaisuus

Puutavaran kuivuusasteen suhteen on huomioitava puutavaran käyttötarkoitus ja valitun pintakäsittelytuotteen käyttöohjeessa mainitut vaatimukset. Esimerkiksi sisäverhouksen kosteusaste asennusvaiheessa tulee suositusten mukaisesti olla alle 16% , lattian alle 10%.

Huomioitavaa puutavaran laadun varmistamiseksi toteutusvaiheessa

  • edellisten työvaiheiden vastaanotto
  • puutavaran vastaanotto
  • puutavaran varastointi
  • puutavaran käsittely ja mahdollinen kiinnitys
  • puutavaran kuivuusasteen tarkistaminen

Sopivat maalausolosuhteet määrittyvät puuaineksen saavutetun kosteusasteen ja pintakäsittelytuotteen käyttöohjeessa mainittujen vaatimusten täyttymisen perusteella. Suositeltavaa on vähintään +5 celsiusasteen lämpötila ja alle 80% ilman suhteellinen kosteus.

Maalausolosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä:

  • auringonsäteily
  • sisäilman lämpötila
  • sisäilman suhteellinen kosteus

Pintakäsittelytyön laadun varmistaminen

Esikäsittely on ratkaiseva saavutettavan lopputuloksen kannalta. Esikäsittelyn tarkoitus on puhdistaa ja suojata puun pinta, edistää tai esimerkiksi oksakohtien osalta estää valitun pintakäsittelyaineen imeytyminen ja parantaa tartuntaa. Joissakin tapauksissa suositellaan erillistä pohjustusta tai esimerkiksi eräiden puulajien osalta huokosten täyttöä liitu- tai kipsijauheella. Vaadittavat esikäsittelyt tarkistetaan pintakäsittelytuotteen käyttöohjeesta. Tulevan työn jäljen laadun varmistamiseksi on suositeltavaa teettää pintakäsittelymalli.

Lopullisen pinnan laadun arviointi perustuu pinnan ulkonäön, yhdenmukaisuuden ja esiintyvien virheiden arviointiin. Puukalusteiden valmiiksi käsiteltyjen pintojen ulkonäkövaatimukset on esitetty ohjekortissa RT 47-10681 kohta 7.4, taulukko 2. Valmiiden pintojen arvioinnissa ja määrittelyssä voi käyttää apuna myös ohjekorttia RT 29-10787 RAKENNUSMAALAUS. Vertailupinnat.

Huolto

Pintakäsittelyn huoltoväli mainitaan yleensä pintakäsittelytuotteen valmistajan käyttöohjeessa. Kulutukselle alttiit tai kuluessaan kosteusvaurioille altistavat pinnat suositellaan kuitenkin tarkistettavaksi vuosittain. Tällaisia ovat esimerkiksi ikkunoiden maalipinnat.

Huollon yhteydessä tarkistettava:

  • pinnan ja puuaineksen kunto
  • mahdollisen vaurioitumisen syyt (poista syy)
  • aikaisemmat käsittelyt ja käytetyt tuotteet
  • käyttötarkoitus (ulkonäkö, kulutuksen kestävyys, puhdistettavuus, huollettavuus)
  • puuaines
  • puun kuivuusaste
  • sisäilmasto (maalausolosuhteet)

Tarkistuksen perusteella valittava:

  • huoltokäsittelyyn soveltuva pintakäsittely
  • toimenpiteiden taso: paikkausmaalaus/korjausmaalaus/uusintamaalaus
  • tarkistettava: toteutuksen suunnitelmien mukaisuus


Lähtökohtaisesti noudatetaan pintakäsittelytuotteen valmistajan käyttöohjeita.

RAKENNUSMÄÄRÄYKSET

E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2002. 2002.

http://www.finlex.fi/data/normit/10530-37-3762-4.pdf

E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2011. 2011.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126522&lan=fi

E1. Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta. 2008.

OHJEET

RT 29-10567 MAALAUSTARVIKKEET. Maalit ja pinnoitteet. 1995.
RT 29-10583 PUISTEN SISÄVERHOUSTEN PINTAKÄSITTELYT. 1995.
RT 29-10769 RAKENNUSMAALAUS. Rasitusluokat. 2002.
RT 29-10770 RAKENNUSMAALAUS. Ulkonäköluokat. 2002.
RT 29-10787 RAKENNUSMAALAUS. Vertailupinnat. 2002.
RT 07-10946 SISÄILMASTOLUOKITUS 2008 Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. 2008.
SIT 42-610016 LAUTALATTIAT, PUISET PORTAAT JA KÄSIJOHTEET. 2005.
SIT 47-610017 PUUKALUSTEIDEN PINTAKÄSITTELY, SISÄTILAT. 2005.
SisäRYL2000-kirja (RT 14-10668). 2000.
MaalausRYL2001 -kirja (RT 14-10754). 2001.

MUUT LÄHTEET

Virta, J. 2000. Puu-ulkoverhousten suunnittelu-, rakentamis- ja pintakäsittelyohje. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Talonrakennustekniikan laboratorio. TKK-TRT-104. ISBN 951-22-5007-1. ISSN 1456-4297.

TÄYDENTÄVÄT OHJEET

RT 21-10539 TEOLLISESTI MAALATUT SISÄVERHOUSLAUDAT JA PUULISTAT. 1994.
RT 29-10097 RAKENNUSMAALAUS Sanasto. 1980.
RT 42-10643 PUUOVET. 1997.
RT 47-10681 PUUKALUSTEET Laatuvaatimukset. 1998.
RT 29-10870 PUISTEN IKKUNOIDEN, PUUALUMIINI-IKKUNOIDEN JA PARVEKEOVIEN TEOLLINEN PINTAKÄSITTELY, LAATUVAATIMUKSET. 2006.
SisäRYL2000-kirja (RT 14-10668). 2000.
MaalausRYL2001 -kirja (RT 14-10754). 2001.
RaTu F32-0199 Puuikkunoiden kunnostaminen ja maalauskorjaus. Menetelmät. 1999.
RaTu 52-0261 Ovi- ja ikkunatyö.2003