Olet täällä

Metsien sertifiointi

Kestävästi tuotettu puuraaka-aine on tuotettu siten, että metsänhoito ja puunkorjuu täyttävät metsien kestävän hoidon ja käytön vaatimukset laissa säädettyä laajemmin. Yksi keino todentaa kestävän metsätalouden vaatimusten toteutuminen on metsien sertifiointi. Vapaaehtoisella, kolmannen osapuolen varmentamalla metsäsertifioinnilla on tarkoitus tuottaa kuluttajille ja loppukäyttäjille luotettavaa tietoa puutuotteista, sekä osoittaa, että tuotteeseen on käytetty hyvin hoidetuista metsistä peräisin olevaa puuraaka-ainetta. Metsäsertifikaatti on todiste puuraaka-aineen alkuperästä.

Puu- ja paperituotteiden kulutuksen jatkuvasti kasvaessa lisääntyy myös hyötykäytöstä metsiä kohtaan aiheutuva paine. Tämän vuoksi vastuullinen ja kestävä metsien käyttö ja hoitaminen on entistä tärkeämpää. Huoli metsäluonnon monimuotoisuuden vähenemisestä oli alun perin keskeinen syy siihen, että metsien sertifiointijärjestelmien kehittäminen aloitettiin 1990-luvun alkupuolella. Metsäsertifioinnin tausta-ajatuksena on siis ollut metsien suojelun edistäminen ja niiden häviämisen hillitseminen.

Metsien sertifioinnilla pyritään varmistamaan, että metsätaloutta harjoitetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Puutuotteiden ostajille ja kuluttajille sertifikaatti toimii takuuna siitä, että tuotteiden valmistuksessa käytetty puu on peräisin kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti hoidetuista metsistä. Metsäsertifioinnilla pyritään kattamaan puutuotteen koko elinkaari metsän kasvatuksesta tuotteen valmistukseen saakka.

Käytännössä metsäsertifikaatti on kolmannen, riippumattoman osapuolen myöntämä kirjallinen todistus siitä, että metsää hoidetaan ja käytetään kestävästi tiettyjen sertifikaatissa määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Metsänomistajalle metsäsertifikaatin hankkiminen on vapaaehtoista. Nykyään merkittävät puutuotteiden ostajat usein kuitenkin edellyttävät sertifikaatin olemassaoloa.

Maailmassa on käytössä useita kymmeniä metsäsertifiointijärjestelmiä. Tunnettuja ja laajasti käytettyjä kansainvälisiä metsäsertifiointijärjestelmiä ovat:

Vuonna 1993 käyttöönotettu FSC oli ensimmäinen kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä. PEFC-sertifiointijärjestelmä perustettiin eurooppalaisten metsänomistajajärjestöjen aloitteesta FSC:n kilpailijaksi vuonna 1999. Metsätalous ja -teollisuus tukevat PEFC-järjestelmää kun taas ympäristö- ja luontojärjestöt, muun muassa WWF, ovat asettuneet FSC:n taakse.

Valtaosa Suomen talouskäytössä olevista metsistä on sertifioitu Suomen PEFC-järjestelmän mukaan. Suomen järjestelmä on hyväksytty mukaan kansainväliseen PEFC-järjestelmään vuonna 2000. PEFC soveltuu metsäsertifiointijärjestelmistä parhaiten suomalaiseen perhemetsätalouteen, sillä metsänomistajakohtaisen sertifioinnin lisäksi tarjolla on ryhmäsertifiointi, joka pitää sertifioinnin kustannukset kohtuullisina, vaikka sertifiointiin osallistuvat tilat olisivatkin pieniä. Yhtä tilaa laajemmalla alueella toteutettu ryhmäsertifiointi antaa mahdollisuuden kohdentaa esim. ympäristönsuojelua sinne, missä se on tehokkainta.