Olet täällä

Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty

Puukerrostalojen rakenteet vaativat monipuolista ja huolellista suunnittelua. Esivalmistus lisää suunnittelun tarvetta. Päärakennesuunnittelijan ei tarvitse tehdä kaikkea, vaan osa rakenteiden suunnittelusta kuuluu tuoteosatoimittajan suunnittelijalle.

Teollinen puurakentaminen perustuu pitkälle esivalmistettuihin rakennusosiin. Esivalmistus lisää suunnittelun tarvetta, kun asioita ei enää voi jättää työmaavaiheessa ratkaistavaksi. Rakennusosat valmistava tehdas tarvitsee täsmälliset suunnitelmat valmistusta varten.

Mitä pidemmälle esivalmistus viedään, sitä enemmän ennakkosuunnittelua tarvitaan. Puurakentaminen on erittäin mittatarkkaa ja myös osat tulee valmistaa sen mukaisesti. Mittatarkkuutta tarvitaan, jotta osat sopivat työmaalla hyvin yhteen ja asennustyö on joutuisaa.

Detaljisuunnittelua tarvitaan paljon, jotta lujuuteen sekä palo-, ääni- ja kosteustekniikkaan liittyvät kysymykset yhdessä hyvän asennettavuuden kanssa tulevat huomioon otetuksi. Myös talotekniikan edellyttämät lävistykset ja tilavaraukset elementteihin tulee määrittää ennalta.

Asennus- ja nostosuunnitelmilla varmistetaan, että esivalmistuksesta saadaan hyötyä työmaalla nopeutena ja turvallisuutena. Valmistuksen ja asennuksen mittatarkkuus helpottaa hyvän tiiviyden ja energiatehokkuuden aikaansaamista.

Puurakentamisen uudet järjestelmät perustuvat tuoteosakauppaan. Siinä rakennusosan toimittaja ottaa osan suunnitteluvastuusta vastaten tarjoamansa kokonaisuuden suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta.

Puukerrostaloa suunniteltaessa suunnittelutiimin muodostaminen heti hankkeen alkuvaiheessa on tärkeää. Arkkitehdin ja päärakennesuunnittelijan lisäksi hankkeeseen kannattaa kiinnittää mahdollisimman pian talotekniikan suunnittelijat sekä mahdolliset tuoteosien suunnittelijat. Suunnittelijoiden kesken on tärkeää kirkastaa roolijako, kuka vastaa hankkeessa mistäkin ja varmistaa kullekin osapuolelle oikeat suunnittelun lähtötiedot. Näillä keinoin vältetään päällekkäinen ja monta kertaa tehtävä suunnittelu.

Pääsuunnittelija vastaa rakennuksen kuormitustarkasteluista, kokonaisjäykistyksestä ja määrittää lähtötiedot tuoteosien suunnittelulle. Käytännössä tuoteosatoimijan suunnittelija saa arkkitehdilta elementtien geometrian ja päärakennesuunnittelijalta elementtien kuormitukseen ja jäykistykseen liittyvät vaatimukset. Tuoteosatoimittajan suunnittelija vastaa tarjoamansa kokonaisuuden suunnittelusta siten, että se täyttää päärakennesuunnittelijan esittämät vaatimukset. Päärakennesuunnittelija tarkastaa tuoteosatoimittajien suunnitelmat ja varmistaa että eri osat toimivat kokonaisuutena suunnitellulla tavalla.

Puukerrostalon statiikan perussäännöt ovat samat kuin muissakin rakennuksissa. Kuormat on vietävä ylhäältä alas perustuksille ja rakenteiden tulee kestää rakennukseen kohdistuvat vaakakuormat. Rakennuksen symmetria auttaa jäykistyksen hoitamisessa. Tilaelementtitalossa on eduksi, jos elementtejä on rakennuksen pitkittäis- ja poikittaissuuntaan.

Puukerrostalon rakennesuunnitteluun liittyy kuitenkin ominaispiirteitä, joista rakennesuunnittelijan tulee olla perillä. Näitä ovat muun muassa rakenteiden keveys, painumien ja värähtelyn hallinta sekä palo-, ääni- ja kosteustekniset kysymykset.

Puutalo on betonitaloon verrattuna kevyt, joten korkeissa puukerrostaloissa tuulikuormat voivat osoittautua haasteellisiksi. Mikäli rakennuksessa ei ole riittävästi massaa, tuulen aiheuttama noste voi muodostua rakennuksen massan aikaansaamia voimia suuremmaksi. Nosteen eliminoimiseksi jäykistävät seinät tarvittaessa ankkuroidaan välipohjien läpi toisiinsa ja perustuksiin. Rakennuksen massaa voidaan lisätä välipohjien betonikerroksella, joka parantaa myös välipohjan ääneneristävyyttä. Samalla se mahdollistaa muun muassa lattialämmityksen putkien sijoittamisen valukerrokseen ja toimii termisenä massana.

Liitosten mitoituksessa joudutaan ottamaan huomioon myös vaakasuuntaiset siirtymät. Ääniteknisistä syistä päällekkäiset asunnot suunnitellaan omiksi torneikseen, eikä vaakasuuntaisten voimien siirtäminen koko välipohjalaattaan ole yleensä mahdollista. Tämä voi muodostua haasteeksi, mikäli jäykistäviä seiniä ei ole riittävästi.

Oman haasteensa rakennetekniseen suunnitteluun muodostavat ääniteknisistä syistä pystyrakenteet kerroksittain katkaisevat tärinänvaimentimet. Niiden tarkoituksena on estää runkoäänten välittyminen kerroksesta toiseen. Samalla ne voivat aiheuttaa monikerroksisissa rakennuksissa huojuntaa, mikä tulee eliminoida liitoselimillä.

Välipohjissa keskeistä on tehdä ja tarkistaa värähtelymitoitus. Suomen sallitulle värähtelylle asettama vaatimus on erittäin tiukka.

Osastoivien rakenteiden läpivienneissä tulee ottaa huomioon palo- ja äänitekniset kysymykset. Markkinoilla alkaa onneksi olla myös puurakenteiden läpivienteihin hyväksyttyjä ratkaisuja. Kosteustekniset kysymykset on otettava huomioon niin rakennusaikana kuin valmiissa rakennuksessa.

Ominaispiirteet tuntemalla puusta on suunniteltavissa monimuotoisia, erittäin turvallisia, terveitä ja myös korkeita rakennuksia. Puisten rakennusosien tarjontaa ja kilpailua kuitenkin tarvitaan edelleen lisää. Samoin puurakenteet hyvin tuntevia suunnittelijoita on toistaiseksi melko vähän ja kouluttautumismahdollisuuksia tarvitaan. Puurakenteet jo tuntevat suunnittelijat myös ovat erittäin motivoituneita kasvattamaan osaamistaan.