Rakennesahatavara

Perustiedot pohjoismaisesta havusahatavarasta; lajittelu, laadut ja mitat.
Tässä dokumentissa olevat tiedot perustuvat päivitettyyn RT-ohjekorttiin 21-10978 PUUTAVARA Sahattu, höylätty ja jatkojalosteet (korvaa RT 21-10750).
Muotohöylätyt laudat ja listat sekä Sahatavaran jatkojalosteet on esitelty erillisissä dokumenteissa.
Pohjoismainen sahatavara
- Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet (pdf)
- Pohjoismaisen kuusen ja männyn ominaisuuksia (pdf)
Sahatavaran laatu
Sahatavaran laatuluokituksessa ulkonäkö ratkaisee laatuluokan. Oksien koko, määrä ja sijoittuminen ovat laatuluokittelun tärkeimmät kriteerit. Muita laatuluokituksessa tarkkailtavia tekijöitä ovat esimerkiksi halkeamat, vajaasärmäisyys, pihkakolot, kaarnarosot, kaarnakorot, vinosyisyys, latvamurtuma, lyly, muotoviat sekä sahatavaran käsittelystä johtuvat viat.
Seuraavat mänty- ja kuusisahatavaran ohjeelliset laatuluokat perustuvat yhteispohjoismaisiin sahatavaran lajitteluohjeisiin. Lajitteluohjeet perustuvat siihen, että lajiteltava sahatavara on sahattu pohjoismaisen sahauskäytännön mukaisesti. Sahatavarakappaleen laatulajittelu tehdään seuraavilla periaatteilla:
- kaikki sivut tarkastellaan erikseen
- laatu määritellään pintalappeen ja molempien syrjien perusteella
- sydänlape saa olla yhtä laatuluokkaa huonompi
Sahatavara lajitellaan silmämääräisesti tai koneellisesti laatuluokkiin, jollaista sahatavaraa sahalaitokset toimittavat jatkuvasti markkinoille. Lisäksi sahalaitokset voivat luoda asiakas- tai tuotekohtaisesti yksilöityjä lajitelmia laatuluokkien ominaisuuksia yhdistelemällä. Esimerkiksi kuusisahatavaraa lajitellaan myös yhdistelmälaatuluokkaan AB. Sahatavara, joka ei täytä laatuluokkien A, B ja C vaatimuksia lajitellaan laatuluokkaan D.
- Mänty- ja kuusisahatavaran laatuluokat (pdf)
- Sahatavaran laatuluokitus oksien perusteella (pdf)
- Esimerkkejä sahatavaran oksatyypeistä ja laatuvioista (pdf)
Sahatavaran mitat ja mittapoikkeamat
Sahatavaran yleisimmät poikkileikkausmitat ja sallitut mittapoikeamat on esitetty alla olevissa liitteissä. Mitat tarkoittavat nimellismittoja sahatavaran kosteuspitoisuuden ollessa 20 %.
- Sahapintaisen sahatavaran yleisimmät mitat ja sallitut mittapoikkeamat (pdf)
- Mitallistetun sahatavaran yleisimmät mitat ja sallitut mittapoikkeamat (pdf)
- Höylätyn sahatavaran yleisimmät mitat ja sallitut mittapoikkeamat (pdf)
Sormijatkettu sahatavara
Sahatavaraa jatketaan sormijatkoksilla, kun halutaan normaalia pidempää sahatavaraa tai sahatavarakappaleelle halutaan tietyt ominaisuudet. Sormijatkoksia käyttämällä voidaan tuottaa esimerkiksi sahatavarakappaleita, jotka ovat kokonaan sydänpuuta, kokonaan oksattomia ja erittäin suoria. Tällaisia erikoistuotteita käytetään yleensä huonekalu- ja ikkunateollisuudessa.
Sormijatkettua sahatavaraa on saatavilla sahapintasena, mitallistettuna ja höylättynä, joten yleisimmät poikkileikkausmitat ovat edellä olevien taulukoiden mukaisia. Enimmäispituus vaihtelee valmistajakohtaisesti, mutta on tavallisesti 12 m …14 m.
Rakenteelliseen käyttöön tarkoitetun sormijatketun sahatavaran valmistaminen on luvanvaraista toimintaa ja tällaisessa sahatavarassa tulee olla käytettävän tuotestandardin mukainen sormijatkamisesta kertova leima.
Sahatavaran lujuuslajittelu
Sahatavara voidaan lujuuslajitella visuaalisesti tai koneellisesti. Visuaalisessa lujuuslajittelussa tarkastellaan silmämääräisesti esimerkiksi sahatavarakappaleen oksien määrää, sijaintia ja laatua sekä halkeamia, kieroutta, vääryyttä ja muita vikoja. Lisäksi tarkastellaan sahatavakappaleen vuosiluston paksuutta. Perinteinen koneellinen lujuuslajittelumenetelmä on sahatavarakappaleen taivuttaminen, jonka perusteella saadaan kimmomoduuli ja tätä kautta sahatavarakappaleen lujuusluokka. Nykyisin on käytössä myös huomattavasti kehittyneempiä koneellisia lujuuslajittelumenetelmiä kuten konenäkömittaus, ominaistaajuuden mittaus, röntgenmittaus ja ultraäänimittaus.
Standardin EN 338 mukaan havupuusahatavara lujuuslajitellaan taulukon 6.1 mukaisiin lujuusluokkiin. Lujuusluokat C14…C30 voidaan lajitella joko visuaalisesti tai koneellisesti ja lujuusluokat C35…C50 vain koneellisesti.
| kaikki lujuusluokat | C14, C16, C18, C20, C22, C24, C27, C30, C35, C40, C45, C50 |
| Suomessa yleisimmät lujuusluokat | C18, C24, C30, C35, C40 |
INSTA 142 on yhteispohjoismainen standardi, jonka mukaan havupuusahatavara lujuuslajitellaan visuaalisesti alla olevan taulukon mukaisiin lujuusluokkiin. INSTA 142 lujuusluokat on hyväksytty vastaamaan standardin EN 338 mukaisia C-lujuusluokkia.
| kaikki lujuusluokat | T0, T1, T2, T3 |
| vastaavuus EN 338 kanssa | T0 = C14, T1 = C18, T2 = C24, T3 = C30 |
Lujuuslajitellun sahatavaran leimaus
Lujuuslajiteltu sahatavara tulee leimata siten, että jokaisessa lujuuslajitellussa sahatavarakappaleessa on leima. Tavallisesti leimassa vaadittavat tiedot tulostetaan sahatavarakappaleen lappeelle jatkuvana tekstinä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää yksittäistä leimaa, jossa vaadittavat tiedot esitetään. Lisäksi sahatavaran valmistaja voi tehdä sahatavarakappaleisiin omia merkintöjä.
Lisätietoja: Sahatavaran Lujuulajitteluyhdistys ry
Lujuuslajitellun sahatavaran saatavuus
Puutavaraliikkeissä varastoidaan tavallisesti vain lujuusluokan C24 sahatavaraa, koska se on yleisin lujuusluokka rakentamisessa. Muita lujuusluokkia on mahdollista saada tilaamalla. Lujuusluokan C35 ja C40 sahatavaraa ei tavallisesti ole saatavilla puutavaraliikkeistä, vaan nämä lujuusluokat ovat käytössä tavallisesti NR-tuotteiden ja liimapuun valmistajilla.
Lujuuslajiteltu sahatavara on tavallisesti sahapintaista tai mitallistettua. Sormijatkettu sahatavara voi myös olla lujuuslajiteltua. Painekyllästetty sahatavara ei yleensä ole lujuuslajiteltua, mutta tilaamalla on mahdollista saada lujuuslajiteltua tuotetta. Lujuuslajitellun sahatavaran yleisin paksuus on 48 mm ja yleisimmät leveydet 98 mm:stä ylöspäin.