Olet täällä

Pientalohankkeen suunnittelu

Suunnitteluvaiheessa tehdään kaikki rakentamista koskevat keskeiset päätökset. Vaikka rakennuskustannukset tulevat maksettavaksi vasta rakennusvaiheessa, niiden suuruus määräytyy jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Rakentamiseen liittyvien hankintojen ja itse toteutuksen suunnittelu etukäteen on yhtä tärkeää kuin itse talon suunnittelu.

2.0 SUUNNITTELU

2.1 TARPEIDEN KARTOITTAMINEN

2.2 TONTTI

2.3 KUSTANNUKSET

2.4 SUUNNITTELUN OHJAAMINEN

2.5 SUUNNITTELIJOIDEN VALINTA

2.6 MITÄ SUUNNITTELU MAKSAA

2.7 MITÄ SUUNNITTELIJOITA TARVITAAN

2.8 TARVITTAVAT SUUNNITELMAT

2.9 HANKINTOJEN JA TOTEUTUKSEN SUUNNITTELU

2.10 TOTEUTUKSEN VALINTA

2.11 AIKATAULUTUS

2.0 SUUNNITTELU

Suunnittelun merkitystä korostetaan harvoin liikaa. Hyvä suunnittelija säästää rakentajalle suunnittelupalkkiotaan enemmän. Siksi suunnittelu on väärä paikka säästää kustannuksia. Puutteellinen tai huono suunnittelu aiheuttaa helposti suuremmat kustannukset ja jopa rakenteellisen riskin kuin hyvään suunnitteluun sijoitettu raha. Myös ammattirakentajat tietävät tämän.

Hyvä suunnittelija auttaa myös paljossa muussa kuten esimerkiksi tontin haussa, tarpeiden kartoittamisessa ja kustannusten määrittelyssä. Suunnittelijaa on hyvä käyttää apuna, vaikka valitsisit kuvastosta valmiin rakennuksen. Tällöin voitte yhdessä arvioida, kuinka hyvin talo vastaa perheesi tarpeita ja miten se sijoitetaan tontille. Kokenut suunnittelija tietää myös millaisia vaihtoehtoja on tarjolla erilaisiin tilanteisiin.

Suunnittelu tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen rakentamista. Kaikki suunnitelmat kannattaa tehdä valmiiksi ennen rakentamisen aloittamista, jolloin koko hankkeesta voidaan tehdä tarkka kokonaiskustannusarvio. Myös rakentamiseen liittyvän hankinnat ja itse toteutus tulee suunnitella jo tässä vaiheessa. Niiden suunnit-telu etukäteen on yhtä tärkeää kuin itse talon suunnittelu.

2.1 TARPEIDEN KARTOITTAMINEN

Suunnittelun tärkein lähtökohta on perheen tarpeiden määrittäminen. Käymällä läpi, kuinka perhe kotiaan käyttää ja mitä kotona tehdään, saadaan selville, mitä tiloja ja toimintoja talossa tarvitaan ja kuinka isoja näiden tulisi olla. Samalla määräytyy rakennuksen koko ja sen perusteella alustavasti myös kustannukset. Suuri talo maksaa aina enemmän kuin pieni. Tarpeisiin vaikuttavat esimerkiksi:

  • perheen koko
  • perheen jäsenten ikäjakauma
  • odotukset ja toiveet asumiselle
  • mahdollinen kotityö
  • harrastukset
  • kotieläimet jne.

Hyvin usein jokaiselle perheenjäsenelle halutaan oma huone. Lisäksi tarvitaan yhteistä tilaa, tilaa työlle, harrastuksille jne. Asunnon tulisi myös joustaa perheen tarpeiden mukaan. Pienet lapset voidaan sijoittaa aluksi yhteiseen huoneeseen, mutta kasvaessaan lapset haluavat tavallisesti omat huoneensa. Vastaavasti lasten muutettua pois kotoa tulisi tiloille olla luontevaa käyttöä. Mitoittaako sauna ja pesutilat viisihenkiselle perheelle vai kahdelle aikuiselle?

Tarpeiden läpikäymisellä saadaan luettelo tiloista, joita perhe tarvitsee. Samalla voidaan hahmottaa henkilökohtaiset toiveet em. tilojen suhteen, joita voivat olla esimerkiksi:

  • huoneen sijainti ja yhteydet muihin tiloihin
  • valaistusominaisuudet, kuinka paljon ja mihin aikaan päivästä valoa tarvitaan
  • kalusteet, materiaalit jne.

Joku haluaa huoneensa lähelle keittiötä ja joku erilleen muista. Toinen haluaa huoneeseensa aamuaurinkoa ja toinen pitää enemmän varjosta. Myös materiaaleihin yms. liittyvät toiveet on hyvä kartoittaa. Näin määräytyy se, mihin järjestykseen tilat olisi hyvä sijoittaa ja miten niiden tulisi sijaita tontilla, jotta kaikkien toiveet saataisiin toteutetuksi mahdollisimman hyvin.

Tilojen tulisi olla käyttöönsä nähden sopivasti mitoitettuja ja kalustettavissa käytön edellyttämällä tavalla. Tässä ammattilaisen apu on aina paikallaan. 5

2.2 TONTTI

Perheen tarpeiden ohella suunnitteluun vaikuttaa oleellisesti paikka, johon rakennus aiotaan tehdä. Tontin valinnassa kannattaa ottaa huomioon samat asiat kuin myöhemmin itse rakennuksen suunnittelussa kuten:

  • kaavamääräykset
  • ilmansuunnat
  • tontin muoto (topografia) ja maasto-olot
  • kasvillisuus tontilla
  • tiet ja kadut ja niiden sijainti tonttiin nähden
  • naapurirakennukset

Näiden perusteella määräytyy miten ja minkälainen rakennus voidaan sijoittaa tontille.

Merkittävin rakentamista säätelevä asiakirja on asemakaava. Sen määräykset vaihtelevat alueittain, joten on tärkeä tutustua juuri oman tontin kaavaan. Määräykset voivat olla joskus hyvinkin yksityiskohtaisia. Siksi oman alueen rakennustarkastajaan tulee ottaa yhteys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleensä kaavassa ilmoitetaan:

  • suurin sallittu rakennusoikeus eli kuinka suuren rakennuksen tontille saa tehdä
  • suurin sallittu kerrosluku
  • rakennusalueen raja eli ohjeellinen rakennuspaikka tontilla

Rakennusoikeus ilmoitetaan asemakaavassa kerrosalana (tai tonttitehokkuuslukuna kuinka paljon tontille saa rakentaa suhteessa tontin pinta-alaan), joka lasketaan rakennuksen ulkomittojen mukaan kerroksittain. Varsinainen sisälle jäävä asuinpinta-ala on siis aina vähemmän. Tämän lisäksi asunto voi kuitenkin sisältää joko kellarissa tai ullakolla sijaitsevaa matalampaa tilaa.

Käytetyn rakennusoikeuden ja muiden pinta-alojen laskennasta on olemassa omat tarkat sääntönsä, joiden tulkinnat kannattaa tarkistaa paikallisesta rakennusvalvonnasta. Tämän tekee tavallisesti pääsuunnittelija hankkimalla tarvittavat tiedot ja tulkinnat kerrosalaan ja kerroslukuun liittyvien seikkojen yksityiskohtaisista vaikutuksista, samoin ns. vähäisistä poikkeamista esimerkiksi rakennusalan ylittävän ulkoportaan, katoksen tms. osalta.

Kaavoissa voidaan myös määrätä räystäskorkeudesta, kattokaltevuudesta, rakennuksen väreistä, materiaaleista jne.

Haja-asutusalueilla ei ole rakentamista säätelevää asemakaavaa. Kunnat on kuitenkin velvoitettu laatimaan rakennusjärjestyksen, joka koskee myös haja-asutusalueelle rakentamista. Jos rakennuspaikkaa ei ole kaa-voitettu, edellytetään rakentamiselle aina poikkeuslupa.

Ilmansuunnat vaikuttavat Suomen ilmastossa hyvin paljon siihen, minkälaiset valaistusolot ja lämpötilat tontin eri osissa ovat. Nämä puolestaan vaikuttavat paljon ihmisten ja kasvien viihtyvyyteen. Rakennus kannattaa sijoittaa siten, että ulko-oleskelualueet saavat mahdollisimman paljon aurinkoa.

Tontin muoto vaikuttaa paitsi rakennuksen sijaintiin myös sen muotoon. Yleensä rakennusta ei kannata tehdä tontin matalimmalle kohdalle. Kalteville tonteille on helpompaa rakentaa porrastettu rinneratkaisu tai kaksikerroksinen talo kuin yksikerroksinen talo.

Kasvillisuuden voi jättää aluksi vähemmälle huomiolle, koska aina on mahdollista istuttaa uusia puita ja pen-saita. Jos tontilla kuitenkin on kauniita puita tai harvinaisia kasveja, ne kannattaa pyrkiä säästämään. Pitää myös muistaa, että asemakaava-alueella puiden kaataminen on luvanvaraista. Lähelle rakennusta jäävät säilytettävät puut kannattaa suojata huolellisesti ja niiden säilyttämisestä pitää mainita erikseen varsinkin suurten työkoneiden käyttäjille.

Säästettävä kasvusto tulee merkitä asemapiirrokseen, jotta kaikki kohteen suunnittelijat voivat ottaa sen huomioon. Puiden juurakkoalueille ei tule suunnitella eikä tehdä kaivantoja viemäreitä tms. varten. Samoin maanpinnan korot tulisi säilyttää lähellä alkuperäistä kasvien juurella. Suuret täytöt tukahduttavat kasvien juuret. 

Tiet ja kadut vaikuttavat siihen, mistä rakennusta voidaan lähestyä. Sisäänkäynti on luontevinta sijoittaa päälähestymisreitin suuntaan. Myös teiden ja polkujen rakentaminen maksaa ja vie arvokasta käyttöpinta-alaa, joten niitä ei kannata tehdä tarpeettoman pitkiksi.

Taloa ei saa tehdä liian lähelle naapurirakennusta. Jo paloturvallisuus edellyttää, että rakennukset ovat riittävän etäällä toisistaan. Vähimmäisetäisyytenä pidetään kahdeksaa metriä. Huoneiden ikkunat kannattaa si-joittaa siten, että huoneista avautuu mahdollisimman avoimet näkymät.

Pientalorakentamiseen liittyy usein ajatus, että kunkin tulisi voida tehdä juuri sen näköinen talo kuin itse haluaa. On kuitenkin hyvä muistaa että omallakin tontilla oleva oma talo on osa yhteistä miljöötä. Siksi rakennukset tulee suunnitella siten, että talot yhdessäkin muodostavat harmonisia ja viihtyisiä asuinmiljöitä.

Tähän pyritään ohjaamaan myös asemakaavoihin liittyvillä rakennustapaohjeilla, korttelisuunnitelmilla ja määräyksillä.

2.3 KUSTANNUKSET

Kustannukset ovat keskeinen osa rakentamista. Siksi pientalorakentajan on erittäin tärkeää arvioida realistisesti, paljonko rakentaminen saa maksaa. Rakentamiseen käytössä olevan pääoman muodostavat omat varat ja lainat. Osa kustannuksista voidaan kattaa omalla panoksella, joka voi olla omaa työtä tai materiaaleja.

Suunnittelun varhaisessa vaiheessa tarkkaa kustannusarviota ei luonnollisestikaan voida vielä laatia. Koska kustannuksiin vaikutetaan kuitenkin eniten hankkeen alkuvaiheessa tehdyillä valinnoilla, parempi on arvioida karkeasti oikein kuin ei ollenkaan. Tällöin suunnittelussa voidaan käyttää karkeana tietona keskimääräisiä pientalon rakennuskustannuksia.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 pientalon rakentaminen maksoi pääkaupunkiseudulla keskimäärin 2752 €m2 ja muualla Suomessa 1223 €m2. Tällä tiedolla voi arvioida alustavasti, kuinka suuri tuleva pientalo saisi olla. On kuitenkin pidettävä mielessä, että kustannuksiin vaikuttavat erittäin paljon suunnittelu- ja tekniset ratkaisut, materiaalien ja laitteiden laatutaso ym. seikat.

Suunnittelun edetessä rakentamisesta on aina laadittava tarkka kustannusarvio. Jokaisen päätöksen yhteydessä tulisi aina arvioida myös sen kustannusvaikutukset. Vain siten voidaan tietää, mihin rahat riittävät.

Kustannusarviota laadittaessa tulee tietää, mitä kulueriä pientalorakentajalla on maksettavanaan ja minkä suuruisia nämä ovat. Pientalorakentamisen kustannukset koostuvat seuraavasti:

A) Tonttikustannukset (5 – 20 % kokonaiskustannuksista)

  • tontin hinta / rakennusajan vuokra
  • lainhuudatuskulut
  • kunnallistekniikka ja liittymismaksut 1) (vesi, viemäri, sähkö, puhelin ja lämpö)
  • tienrakennuskulut
  • 1) Usein linja rakennetaan liittymämaksulla vain tontin rajalle asti. Tontilla kulkevien linjojen rakennuskustannukset jäävät tilaajalle.

B) Rakennuttamiskustannukset (5 - 10 %)

  • suunnittelu- ja asiantuntijapalkkiot
  • arkkitehtisuunnittelu
  • rakennesuunnittelu
  • lämpö-, vesi- ja viemäriputkisuunnittelu
  • sähkösuunnittelu
  • maaperätutkimukset
  • hallintokustannukset
  • valvonta
  • rakennusaikaiset korot
  • kiinnitysleimat
  • rakennuslupamaksut
  • kopio-, toimisto ym. kulut 

C) Rakentamiskulut (70 – 90 %)

  • rakennustarvikkeet
  • työpalkat sosiaalikuluineen
  • alihankinnat (putki, sähkö, ym. työt)
  • työvälineiden, telineiden ym. kaluston kustannukset ja vuokrat
  • työmaanjohto- ja toimistokulut, käyttöenergia
  • rakennusaikaiset vakuutukset

Rakentamiskuluihin vaikuttavat myös suunnitelmista aiheutuvat kustannukset kuten rakennuksen:

  • koko
  • muoto
  • yksityiskohdat
  • varustustaso
  • materiaalit

Suuri talo maksaa enemmän kuin pieni ja monimuotoinen talo on yksinkertaista kalliimpi. Pitkälle suunnitellut yksityiskohdat ovat kauniita ja käytännöllisiä. Niiden suunnittelussa tulisi kuitenkin ottaa huomioon myös rakennettavuus. Jos yksityiskohtien toteuttaminen vaatii paljon käsityötä, niiden hinta saattaa nousta liian korkeaksi. Varuste- ja materiaalivalinnat ovat kustannusten kannalta merkitsevämpiä, kuin saattaisi olettaa. Kallis materiaali saattaa olla hinnaltaan moninkertainen verrattuna halvimpaan vaihtoehtoon. Toisaalta halvin vaihtoehto ei ole aina edullisin kokonaisuuden kannalta.

Rakentamiskustannuksiin vaikuttavat myös rakennuspaikan olot, mikä kannattaa ottaa huomioon tontin hankinnassa. Esimerkiksi huonot perustamisolot nostavat paljon perustamiskustannuksia.

Tonttia hankittaessa on hyvä varmistaa, onko tontilla tehty ns. pohjatutkimus. Sillä selvitetään minkälaista rakennuksen perustamista maaperä edellyttää. Jos tontti edellyttää paaluttamista, se nostaa kustannuksia. Maanvarainen matalaperustus puolestaan on edullisin tapa.

Tärkeää on muistaa, että rakentamisessa ei ole merkityksettömiä kulueriä. Pienistä puroista kasvavat valta-meret. Yksittäiset pienet summat muodostavat yhdessä helposti suuria summia. Rakentamisessa voi kaiken tehdä myös kalliisti.

Eräs tapa säästää on tehdä omaa työtä. Itse tehdyllä tai talkootyönä teetetyllä työllä saatu säästö on sama kuin rahasumma, jonka vastaavan työn teettäminen palkallisena maksaisi.

Oma osaaminen ja rakentamiseen käytössä oleva aika kannattaa arvioida realistisesti. Kannattaa myös harkita tarkkaan, mitkä työt kannattaa tehdä itse ja mitkä ehdottomasti teettää ammattilaisilla, sillä virheiden korjaaminen maksaa. Oman työn tekeminen edellyttää yleensä myös työkalu- ja laitehankintoja, jotka ammattirakentajilla on aina mukanaan.

Kustannusten keskimääräinen jakautuminen yksikerroksisessa keskikokoisessa pientalossa on seuraava:

  • perustukset 10 %
  • alapohja 10 %
  • yläpohja 15 %
  • ulkoseinät 10 %
  • sisäseinät 5 %
  • ovet- ja ikkunat 5 - 10 %
  • sisustukset 5 - 10 %
  • sähkötyöt 5 %
  • putkityöt 15 - 20 %

Puurakentamisen kustannustiedot on saatavilla useimmissa kaupallisesti tarjolla olevissa kustannustietolähteissä.

2.4 SUUNNITTELUN OHJAAMINEN

Suunnittelun ohjaamisella varmistetaan että kohteesta tulee tavoitteiden mukainen. Kun kohteelle valitaan suunnittelija, tälle tulee kertoa huolellisesti kaikki suunnittelun lähtökohdat. Keskeisiä ovat edellä läpikäydyt omat tarpeet, tontti ja taloudelliset resurssit.

Hyvin tavallisesti omakotitalon suunnittelussa otetaan kantaa varsin varhaisessa vaiheessa siihen, miten talo aiotaan toteuttaa. Tehdäänkö talo paikalla rakentaen, puuelementeistä talopakettina vai hankitaanko se avaimet käteen toimituksena?

Yksilöllistä taloa suunniteltaessa toteutustavan valinnalla ei kuitenkaan ole välttämättä kiirettä – ainakaan suunnittelun alkumetreillä. Jos valintaa ei ole tehty, suunnittelijaa kannattaa ohjata suunnittelemaan talo avoimen puurakennusjärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Avoin puurakennusjärjestelmä on valmistaja-riippumaton, yleispätevä tapa suunnitella puutalo. Se mahdollistaa eri toteutustavat ja niiden kilpailuttamisen. Siten taloon voidaan valita toteutustapa, joka parhaiten sopii laadituille suunnitelmille.

2.5 SUUNNITTELIJOIDEN VALINTA

Suunnittelun merkitystä korostetaan aina. Mutta mistä voi lopulta tietää, kuka on hyvä suunnittelija?

Suunnittelijoista löytyy tietoa esimerkiksi:

  • internetistä
  • puhelinluettelosta (esim. keltaiset sivut)
  • Suomen arkkitehtiliitosta ja sen paikallisjärjestöiltä (nämä julkaisevat jopa luetteloita pientalosuunnittelusta kiinnostuneista arkkitehdeistä)
  • puutavara- ja rakennustarvikekauppiaiden talopalveluista

Suunnittelijavalinnassa on tärkeää, että suunnittelija on ensinnäkin pätevä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. Pätevyyden arvioi lopulta paikallinen rakennusvalvonta. Pätevyyteen tarvitaan riittävä koulutus ja kokemusta. Valitse ehdokkaiksi vain suunnittelijoita, joilla on riittävä pätevyys.

Toiseksi suunnittelijavalinnassa on tärkeää, että suunnittelijalta saa – annettujen mahdollisuuksien rajoissa – sellaisen talon kuin haluaa. Mieti siis minkälaisen talon haluat. Jos et tiedä minkälaisia mahdollisuuksia on olemassa, kaupoissa ja kirjastoissa on runsaasti erilaisia arkkitehtuurijulkaisuja ja -kirjoja, joista pääsee jyvälle missä mennään. Suunnittelijaksi kannattaa pyrkiä löytämään sellainen suunnittelija, jonka makumieltymykset ovat samansuuntaiset kuin itselläsi. Pyydä nähdä mitä suunnittelija on tehnyt aikaisemmin ja valitse sellainen suunnittelija, jonka tuotannosta pidät.

Myös muiden rakentajien suositukset voivat olla paikallaan. Myös rakennusvalvonnalla saattaa olla listoja pätevistä suunnittelijoista.

2.6 MITÄ SUUNNITTELU MAKSAA

Suunnittelukustannusten suuruusluokka on tavallisesti noin 10 % hankkeen rakennuskustannuksista. Ne voivat olla myös huomattavasti enemmän, jos tontin olot ovat vaikeat tai talo tai sen rakenteet ovat hyvin monimutkaiset.

Suunnittelukustannuksista ei kannata yrittää säästää. Puutteellinen suunnittelu maksaa helposti monikertaisesti työmaalla tai voi kostautua jopa rakennusvirheinä. Suunnittelukustannukset säästyvät helposti takaisin jo, jos suunnittelija tehokkaalla tilasuunnittelulla saa talosta muutaman hukkaneliön pois.

Järkevä tapa on kysyä suunnittelijoilta tuntihintaveloitusta luonnossuunnittelusta ja tehdä työ tuntiveloituksella niin kauan kuin hankkeen tavoitteet on kirkastettu. Sen jälkeen rutiininomaiselle suunnittelutyölle suunnit-telijat osaavat antaa kiinteän hinnan. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia kuinka monet luonnokset hinta sisältää. Joillain suunnittelijoilla on internetissä laskureita joilla voi arvioida suunnittelun hinnan.

Suunnittelutyöstä voi kysyä tarjouksia siinä missä muustakin työstä, ellei sitten halua käyttää jotain tiettyä suunnittelijaa. Tässäkin tapauksessa palkkiot ja laskutuskäytäntö tulee sopia etukäteen. 

Tarjouskyselyä varten tulee määrittää haluttu laatutaso. Tarjouksesta tulee käydä ilmi, minkä suunnitteluasiakirjojen suunnittelu kuuluu hintaan. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota, kuuluuko tarjoukseen:

  • tarvittavien viranomaisneuvottelujen ja hyväksyntöjen hoitaminen
  • työmaan valvonta
  • kokous- ja matkakulut

Suunnitelmien lisäksi tilaajan maksettavaksi jäävät tavallisesti kopiokulut. Myös kopiolaitoksilta kannattaa pyytää tarjoukset ja keskittää kopiointi tiettyyn paikkaan. Suunnittelijoita helpottaa tieto, mihin kopioitavat tiedostot lähetetään ja missä muodossa.

Luovan suunnittelun hinta on vaikeasti määritettävissä. Talon suunnitteluun liittyy myös paljon epävarmuus-tekijöitä, joita ei voida aina ennakoida. Suunnittelijoilta onkin usein vaikeaa saada yksiselitteistä vastausta, mitä pientalon suunnittelu maksaa.

2.7 MITÄ SUUNNITTELIJOITA TARVITAAN

Pientalon suunnitteluryhmän muodostavat:

  • pääsuunnittelija
  • arkkitehti
  • rakennesuunnittelija
  • LVI-suunnittelija
  • sähkösuunnittelija
  • pohjatutkimus ja pohjasuunnittelija

Näiden pätevyysvaatimukset on määritetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Suunnittelijoiden nimet tulee esittää rakennuslupahakemuksessa. Tarvittaessa hakemukseen tulee liittää selvitys henkilöiden pätevyydestä. Rakennusvalvonta hyväksyy henkilöt.

Pientalokohteeseen voi liittyä myös erikoissuunnittelijoita kuten sisustussuunnittelija, piha- ja viher-suunnittelija, valaistussuunnittelija jne.

Vuoden 2000 alussa astui voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vastaava asetus. Näitä täydentä-mään laadittiin lisäksi Suomen rakentamismääräyskokoelman osa A2, joka määrittelee rakennus-suunnittelussa tarvittavien osapuolten pätevyyden.

Rakennushankkeeseen vaaditaan nimettäväksi pätevä pääsuunnittelija, joka vastaa suunnitelmien oikeellisuudesta, riittävyydestä ja ristiriidattomuudesta. Asukkaalle itselleen tärkeän miellyttävän asumisympäristön ylläpitämiseksi pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia, että seuraavat olennaiset tekniset vaatimukset täyt-tyvät (MRA 50§):

  • rakenteiden lujuus ja vakaus
  • paloturvallisuus
  • hygienia, terveys ja ympäristö
  • käyttöturvallisuus
  • meluntorjunta
  • energiatalous ja lämmöneristys

Lähtökohtana pääsuunnittelijan valinnalle on tehtävän vaativuus, minkä määrittelystä voi keskustella myös paikallisten rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Pääsuunnittelijan ei toki tarvitse olla välttämättä arkkitehti, mutta ammattitaitoinen suunnittelija kylläkin. Kaikilta muiltakin suunnittelijoilta vaaditaan riittävää ammatillista pätevyyttä tehtävän vaativuuden mukaisesti.

Uuden lain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän – siis omakotirakentajan – on itse varmistettava, että kaikki tarvittava asiantuntemus on käytettävissä. Ei ole aina helppoa päätellä, millä tarkkuudella esimerkiksi maaperä on tutkittava, eli tarvitaanko mahdollisesti perusteellinen pohjatutkimus. Myös tällaisissa kysymyk-sissä asianmukainen pääsuunnittelija auttaa omakotirakentajaa.

2.8 TARVITTAVAT SUUNNITELMAT

Pientaloa varten tarvittavia suunnitelmia ovat:

  • arkkitehtisuunnitelmat (rakennussuunnitelmat)
  • rakennesuunnitelmat
  • ilmanvaihtosuunnitelmat
  • lämpö-, vesi- ja viemäröintisuunnitelmat
  • sähkösuunnitelmat
  • työ- ja hankintasuunnitelmat

Arkkitehtisuunnittelu sisältää:

  • luonnossuunnittelun
  • pääpiirustukset (ns. lupakuvat)
  • työpiirustukset

Luonnossuunnitelmien avulla rakennukselle ja sen toiminnoille haetaan yhdessä tilaajan kanssa sopiva hahmo. Luonnossuunnittelu on suunnittelun ensimmäinen ja tärkein vaihe. Tällöin ratkaistaan "suuret linjat" ja sidotaan suurin osa kustannuksista eli päätetään, mitä talo tulee maksamaan.

Kun luonnosten avulla on päätetty, minkälainen rakennuksesta tulee, voidaan ryhtyä laatimaan pääpiirustuksia. Ne tehdään ensisijassa paikallista rakennusvalvontaviranomaista varten, joten juuri niillä raken-nukselle haetaan myös rakennuslupa. Tässä vaiheessa rakennuksen paikka tontilla määritellään tarkasti ja rakennuksen tärkeimmät mitat lyödään lukkoon. Myös julkisivun jäsentely ja materiaalit (katto mukaan lukien) päätetään lopullisesti. Näillä piirustuksilla osoitetaan viranomaisille, että rakennus on asemakaavan ja muiden rakennusmääräysten mukainen.

Rakennuslupaan tarvittavia piirustuksia ovat:

  • asemapiirustus
  • pohjapiirustukset kaikista kerroksista
  • leikkauspiirustukset, yleensä kaksi kappaletta
  • julkisivupiirustukset
  • rakenneleikkaukset
  • mahdollinen hormipiirustus

Rakenneleikkauksilla osoitetaan mm. ulkoilmaan ja maapohjaan rajoittuvien rakennusosien (yläpohja, ulko-seinät, alapohja) lämmöneristävyys ja muu rakennusfysikaalinen toiminta, mikä on välttämätöntä rakennuksen terveellisyyden ja pitkäikäisyyden vuoksi.

Tarvittavat lupa-asiakirjat vaihtelevat jossain määrin kunnittain riippuen paikallisista määräyksistä. Tarkan luettelon vaadittavista asiakirjoista saa tilaamalla kunnan rakennusvalvontavirastosta rakennusluvan hakuohjeet. Niistä ilmenevät myös kaikki tarvittavat rakennuslupahakemuksen liitteet.

Työpiirustukset laaditaan rakentamista varten. Työpiirustuksissa osoitetaan talon tarkka mitoitus ja millaisiksi rakennuksen osat ja yksityiskohdat tehdään jne. Ikkunoista ja ovista sekä kalusteista piirretään kaaviot, joita käytetään apuna näitä ostettaessa. Huoneselityksessä puolestaan kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten tilojen pinnat käsitellään ja mitä varusteita ja laitteita tiloihin tulee.

Työpiirustuksia ovat esimerkiksi:

  • mitoitetut pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset (pohjapiirustus esitetään työmaata varten runkomitoitettuna)
  • rakennedetaljit räystäistä, nurkista, sokkelista ja eri julkisivumateriaalien liittymistä (mm. vesivaurioiden torjumiseksi)
  • suunnitelmat katoksista, aidoista ja piharakennelmista
  • ikkuna- ja ovikaaviot
  • keittiö- ja kiintokalustekaaviot
  • mahdollinen porraspiirustus
  • suunnitelmat mahdollisesta takasta ja siihen liittyvästä hormista sekä muista erikoisvarusteista 
  • (huoneselitys)
  • (rakennusselitys)
  • (istutussuunnitelma)

Työpiirustuksia voidaan laatia samaan aikaan pääpiirustusten kanssa. Jos talon rakentamisesta pyydetään tarjous, voidaan ennen lopullisia työpiirustuksia laatia urakka-asiakirjat. Niiden avulla urakoitsija voi määrittää rakennuksen hinnan.

Rakennuslupaa varten rakennesuunnittelijalta tarvitaan:

  • rakennetyypit
  • rakenneleikkaus koko rakennuksesta 1:50 mittakaavassa, siten että talon keskeiset rakenteelliset periaatteet käyvät ilmi

Edellisten lisäksi tarjouskyselyitä varten rakennesuunnittelijalta kannattaa pyytää alustavat rakennesuunnitelmat, jotta vältetään tarjouslaskennan ylimitoitus. Alustavia rakennesuunnitelmia ovat:

  • perustuskaavio (pohja ja leikkaus)
  • kantavat rakenteet mukaan lukien seinät, välipohjat ja yläpohja sekä ikkunoiden ja ovien palkit sekä kantavat väliseinä ja/tai pilari – palkkilinjat
  • määräluettelot tarvikkeista

Työmaata varten esitettäviä rakennesuunnitelmia ovat:

  • perustamissuunnitelma
  • suunnitelmat ala-, väli- ja yläpohjapalkistoista
  • seinärunkojen suunnitelmat
  • rakennesuunnitelmat rungon liitoksista
  • rakennetyypit
  • määrälaskelmat

Perustussuunnitelmat esitetään pohjapiirroksena ja leikkauskuvina. Niissä näytetään, minkälaiset perustukset taloon tehdään. Suunnitelmassa otetaan huomioon tontin maaperän laatu ja muut maasto-olot.

Palkistosuunnitelmat esitetään pohjapiirroksina, joissa näytetään palkkien määrät ja paikat sekä ne tarvittavat pääkannattajat, jotka asennetaan palkiston yhteydessä (= seinärunkojen päälle asennettavat, palkistoon uppoavat palkit). Seiniin liittyvistä palkeista esitetään viittaus seinärunkojen suunnitelmaan. Kuvassa ilmoitetaan myös tarvittavat palkkikengät ym. sideraudat ja niiden tyypit.

Seinärunkojen suunnitelma voidaan esittää arkkitehdin runkomitoitetussa pohjapiirroksessa. Siinä ilmoitetaan runkotolppien määrät palkkien päissä ja aukkojen reunoissa sekä tolppajako seinittäin. Kuvassa osoite-taan myös rakennuksen jäykistävät seinät. Kuvaan merkitään myös ne seinärunkoihin liittyvät palkit, jotka asennetaan yhdessä seinärunkojen kanssa. Tarvittaessa seinärungot voidaan esittää erillisinä runkokaavioina.

Rakennesuunnitelmat rungon liitoksista esitetään leikkauspiirroksina kustakin liitostyypistä. Rungon liitokset osoittavat esimerkiksi:

  • miten rungon osat liittyvät toisiinsa
  • kuinka monta naulaa rungon eri liitoksiin lyödään
  • missä tarvitaan palkkikenkiä tms. ja minkälaisia ne ovat
  • miten rakennuslevyt kiinnitetään runkoon

Rakennetyypeillä kerrotaan rakenteiden materiaalit ja niiden järjestys ja muu rakenteeseen liittyvä keskeinen tieto.

Määrälaskelmat tehdään hankintoja varten. Tämän vuoksi suunnitelmat tehdään hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista.

Puuelementtitoimituksissa elementtien suunnittelusta vastaa tavallisesti niiden valmistaja.

LVI-suunnitelmat (lämpö-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtosuunnitelmat) laaditaan arkkitehdin työpohjapiirustuksiin. Suunnitelmissa osoitetaan putkien ja kanavien koot ja reitit ja kojeiden ja käyttöliittymien paikat. Suunnitelman perusteella LVI-asentajat asentavat nämä runkoon. Varsin tavallinen käytäntö on, että putket ja kanavat asentava yritys tekee myös suunnitelmat.

LVI -suunnitelmia ovat tavallisesti:

1. Asemapiirustus 1:250 (1:500)

  • liitokset kaupungin verkostoihin (vesi, viemäri, sadevesi)
  • liitosputkistot lämmönjakohuoneesta asuntoihin
  • tontin pintavaaitus kartta (tontin muodot) ja sadevesiputkistot (katot ja tontti)

2. Lämmitys

  • lämpöhäviölaskelmat
  • kaukolämpökaavio + hyväksyttäminen
  • pohjapiirrokset 1:50 (vesikiertoinen lattialämmitys)

3. Vesi- ja viemärisuunnittelu

  • pohjapiirustukset kaikista kerroksista 1:50
  • linjapiirustus
  • kunnallinen vesi- ja viemärilaitteistoselvitys

4. Ilmanvaihtosuunnittelu

  • tasopiirustukset kerroksista 1:50

(5. Keskuspölynimuri)

  • keskusimurin sijoitus
  • putkitus ja imupisteet pohjapiirustuksissa

Tilaajan tulee tavallisesti hankkia liitoskohtalausunnot liittymistä kunnallisiin ym. verkostoihin. Suunnittelua varten tulee määrittää haluttu laatutaso esim. lämmitysmuodon, ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton suhteen.

Sähkösuunnitelmat laaditaan arkkitehdin työpohjapiirustuksiin. Suunnitelmissa osoitetaan johtojen reitit ja kojeiden ja käyttöliittymien paikat. Sähkösuunnitelmissa osoitetaan myös valaisinten sekä antenni- ja puhelinpistokkeiden paikat. Kiinteästi asennettavista valaisimista laaditaan luettelo hankintaa varten.

Valaistussuunnitelmaa varten sähkösuunnittelijalle kannattaa esittää toiveet minkälaisia valaisimia halutaan ja mihin. Myös pihavalaistus kannattaa suunnitella samanaikaisesti tai varata ainakin riittävät mahdollisuudet sen rakentamiseksi myöhemmässä vaiheessa.

Suunnitelmien perusteella sähköasentajat asentavat tarvittavat putkitukset ym. taloon eri rakennusvaiheissa. Elementtitaloissa putkitukset tehdään valmiiksi elementteihin. Sähkösuunnitelmia varten kannattaa miettiä etukäteen toiveet pistorasioiden, valaisinten ym. sijoittelun suhteen. Tämän voi tehdä yhteistyössä arkki-tehdin kanssa.

2.9 HANKINTOJEN JA TOTEUTUKSEN SUUNNITTELU

Suunnitteluvaiheessa tulee suunnitella myös rakentamiseen liittyvät hankinnat ja itse toteutus. Niiden suunnittelu etukäteen on yhtä tärkeää kuin itse talon suunnittelu.

Hankintojen kohdalla rakennuksen aikaansaamiseen tarvittavat työt ja materiaalit jaetaan hankintakokonaisuuksiin, jotka kilpailutetaan. Kaikelle työlle ja materiaalille kannattaa olla toimittaja valittuna ennen kuin rakentaminen aloitetaan.

Toteutuksen suunnittelun osalla keskeistä on laatia toteutukselle realistinen aikataulu. Aikaa suunnitteluvaiheesta toteutukseen kannattaa varata riittävästi, jotta tarvittavat hankinnat ehditään kilpailuttaa ja sopia. Laadittu aikataulu on tärkeä tieto tarjouskyselyissä.

Toteutuksen osalta tulisi pyrkiä päättämään toteutustapa, tehdäänkö talo paikalla rakentaen, puuelementeistä vai ostetaanko se ns. valmistalopakettina avaimet käteen toimituksena. Avointa puurakennusjärjestelmää käytettäessä valinta voidaan tosin alistaa myös kilpailulle ja valita toteutustapa vasta tarjousten perusteella.

2.10 TOTEUTUKSEN VALINTA

Toteutustavan valinta on osa toteutuksen suunnittelua. Toteutustavan valintaan liittyy kaksi näkökulmaa:

1. Miten talo hankitaan?

2. Miten talo rakennetaan?

Uuden pientalon tavalliset hankintavaihtoehdot ovat:

  • omatoiminen rakentamien
  • talopaketti
  • valmistalo

Rakennustapoja puolestaan ovat:

  • paikalla rakentaminen
  • pre-cut rakentaminen
  • elementtirakentaminen
  • moduulirakentaminen
  • hirsirakentaminen

Omatoiminen rakentaja pyrkii tekemään tai teettämään työt pääosin itse. Omatoiminen rakentaja voi tehdä talon periaatteessa kaikilla rakennustavoilla. Rakennustavan valinta voidaan alistaa myös kilpailulle ja valita toteutustapa vasta tarjousten perusteella. Keskeistä vertailussa on saada eri tarjoukset sisällöltään vertailukelpoisiksi. Tämä on hyvä tapa erityisesti, kun tehdään yksilöllistä pientaloa.

Talopakettitoimituksessa talovalmistaja ottaa vastuun sovitun kokonaisuuden toimittamisesta työmaalle asennettuna. Rakennustavan valitsee paketin toimittaja. Talopakettien sisällöissä on erilaisia vaihtoehtoja. Talopaketti voi sisältää pelkät runkotyöt ja vesikaton alusrakenteet tai se voi olla hyvin pitkälle viety. Tarjouksia vertailtaessa on erittäin tärkeää selvittää, mitä tarjous sisältää ja mitä jää tilaajan itsensä tehtäväksi. Jos jokin tarjous samoilla asiakirjoilla kysyttynä on huomattavasti muita edullisempi, kannattaa tarkistaa, onko se todella vertailukelpoinen muiden kanssa.

Valmistalolla tarkoitetaan taloa, joka ostetaan kokonaan valmiina avaimet käteen periaatteella. Rakennus-tavan valitsee valmistalotoimittaja. Valmistalo ostaessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Markkinoilla on tarjolla ns. valmistaloja, jota eivät kuitenkaan sisällä esimerkiksi perustustöitä.

Paikalla rakentamisessa rakennuksen osat kootaan pääosin työmaalla. Paikalla rakentaminen voi tapahtua perinteisen tavan mukaan pitkästä puutavarasta, jolloin puuosat katkotaan työmaalla tai teollisemmin siten, että osat ovat kokonaan (pre-cut) tai osittain valmiiksi katkottu.