Olet täällä

Ajankohtaista / Puheenvuoroja puusta

Puutuotealan lopputuotteiden ulkonäön, ympäristölaadun ja palvelun kehittäminen avaavat puuteollisuudelle uusia mahdollisuuksia markkinoilla. Näin sanoo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Ritva Toivonen , jonka mielestä puualan tuotteiden ympäristölaadun tuotteistaminen on vielä käyttämätön mahdollisuus. - Globaali tarve hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen tuomiin luonnonilmiöihin vahvistaa kiinnostusta uusiutuviin materiaaleihin ja siten puurakentamiseen ja puutuotteisiin, sanoo Toivonen. Näyttää siltä, että kestävään metsänhoitoon perustuvan puumateriaalin ympäristölaatua ei ole puuteollisuudessa kyetty tuotteistamaan ja hyödyntämään mahdollisuuksiin nähden täysimääräisesti. Toivonen kannustaa suomalaista puutuotealaa panostamaan hyvän teknisen laadun lisäksi ympäristöystävällisten tuotteiden ulkonäköön, mielikuviin, designiin ja palveluiden paketointiin.
Aalto-yliopistossa tutkijana toimivan arkkitehti Matti Kuittisen mielestä suomalaisten kannattaisi tuotteistaa ekologista rakentamista vientiin. - Meitä on aina arvostettu korkean innovaation ja designin maana, jonka on nyt osattava tuoda tuotteisiin älykästä ympäristötietoisuutta ja ekologisuutta. Korkealaatuisesta ekorakentamisesta on kehitettävissä vientituote, sanoo Kuittinen. Ekorakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia metsäteollisuuden rakennemuutoksen hallintaan sekä uusien puun käyttömuotojen ja jalostavan teollisuuden luomiseen. Suomalainen vientiteollisuuden uusi dream team voisi syntyä Kuittisen mukaan pienen hiilijalanjäljen omaavista rakennustuotteista, jotka on muotoiltu korkealaatuisesti. - Kun uutta liiketoimintaa syntyy eri klustereiden rajapinnoissa, nyt on mietittävä miten voidaan muotoilun ja arkkitehtuurin perinteistä osaamista soveltaa uuteen ympäristöystävälliseen rakentamiseen ja päinvastoin; tuoda metsäsektorin ja puurakentamisen syvällistä osaamista suunnittelijoille ja liiketoimintaan. On typerää, jos jätämme käyttämättä sen vihreän kultakaivoksen, jonka äärellä täällä olemme, muistuttaa Kuittinen.
Puurakentamisen osuuden lisääminen kotimaisessa rakentamisessa lisää työpaikkojen ja verotulojen määrää. Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemän puurakentamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia koskeneen tutkimuksen mukaan puutuoteteollisuuden korkea kotimaisuusaste vähentää muihin rakennusmateriaaleihin nähden tuontituotteiden käyttöä. Puurakentamisen lisäys lisää sahatavaran ja vanerin kulutusta, mikä lisää merkittäviä investointeja puuelementtituotantoon. PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm muistuttaa, että puurakentamisen kasvu ja uuden puutuoteteollisuuden tuotantokapasiteetin sijoittuminen Suomeen avaisivat mahdollisuuksia viennin lisäämiselle. - Puu-tuotteiden puolen miljardin euron viennin kasvusta syntyisi yli kuusi tuhatta uutta työpaikkaa ja siitä hyötyisivät niin kansantalous, yritykset kuin metsänomistajatkin. Taloudellisten hyötyjen lisäksi puurakentaminen tuo merkittävää hyötyä ympäristölle rakentamisesta aiheutuvien päästöjen vähentymisellä. Kansantalouden kokonaistuotos nousisi noin miljardilla eurolla, luettelee Holm puurakentamisen kasvun taloudellisia vaikutuksia.
SRV: n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen pitää puurakentamisen edistämistä osana suomalaista selviytymistarinaa, jolla pyritään lisäämään puun jatkojalostusta ja vientiä. - Poliit-tinen tuki kehittämishankkeille on paikallaan, koska se on kansantaloudelle tärkeää eikä vääristä kilpailua. Informaatioteknologian yhdistämisellä teolliseen puurakentamiseen voi olla huimia kehitysmahdollisuuksia, uskoo Nieminen. Niemisen mukaan SRV lähtee Helsingin Jätkäsaareen nousevaan Wood City -hankkeeseen kehittämään teollista rakentamista, josta voi tulla keskeinen osa yhtiön tulevaa tuotantoa. - Nyt tarvitaan puurakentamisesta pitkäjänteistä kokemusta, jota voidaan monistaa myös asuinkerros- ja toimistotalorakentamiseen, sanoo Nieminen.
Espoon Nuuksioon valmistuva Suomen luontokeskus Haltia on Suomen ensimmäinen moderni julkinen rakennuskohde, jossa kaikki rakenteet lukuun ottamatta maanalaista kerrosta ovat puuta. Ensi keväänä valmistuvasta Haltiasta tulee julkisen puurakentamisen vaikuttava näyteikkuna, jonka toteuttamisen ja puun käytön johtavana teemana on ekologisuus sekä rakentamisen että käytön aikainen päästöttömyys. - Massiivipuiset CLT-elementit sitovat hiiltä enemmän kuin perinteinen pilari-palkkirakenteinen puurakennus ja ovat ympäristövaikutuksiltaan päinvastaiset betonirakenteeseen nähden, sanoo Haltian rakennuttajayhtiön Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtaja Timo Kukko . Tämän kokemuksen perusteella meidän tulisi paljon enemmän rakentaa päiväkoteja, kouluja, kirjastoja ja museoita puurakenteisina, koska ne toimisivat esimerkkinä puurakentamisen todellisista mahdollisuuksista myös julkisissa kohteissa, ehdottaa Kukko.
Puheenvuoroja puurakentamisesta on ajankohtainen lukemisto, joka sisältää Puuinfon puurakentamista käsittelevät artikkelit heinäkuusta 2011 marraskuuhun 2012. Artikkelit muodostavat kokonaisuuden, Ajan kuvan, joka välittää yli 80 rakennusalan vaikuttajan näkemyksiä modernista teollisesta puurakentamisesta, sen haasteista ja mahdollisuuksista. Puheenvuoroja puurakentamisesta on keskustelukirja, jonka artikkeleista ovat tunnistettavissa ne ajankohtaiset trendit ja teemat, jotka vaikuttavat meneillään olevan teollisen rakentamisen rakennemuutokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi ympäristövaikutusten kasvava merkitys kerrostalo- ja julkisten tilojen rakentamisessa, puurakentamisen edistäminen hallitusohjelmassa ja teollisten järjestelmien läpimurto ammattimaisen rakentamisen markkinoille. Puheenvuoroja puurakentamisesta -kirja esittelee useita eri vaiheessa olevia suomalaisen puurakentamisen kohteita, arvioi puurakentamisen kilpailukykyä, arkkitehtuuria ja kansantaloudellisia vaikutuksia sekä tuo keskusteluun eurooppalaisia näkökulmia puurakentamiseen. Markku Laukkanen
Tuhannen oppilaan puurakenteinen koulukeskus on valmistunut Pariisin lähistöllä sijaitsevaan Limeill-Brevannes kaupunkiin. 9500 kerrosneliömetrin suuruisessa koulukeskuksessa on kolme esikoulu-päiväkotia ja kaksi peruskoulua. Ranskan suurimman puurakenteisen koulukeskuksen suunnittelivat ranskalainen arkkitehti Veronique Klimine ja nykyisin Grenoblessa työskentelevä suomalainen arkkitehti Olavi Koponen ensimmäisenä yhteisenä työnään. Koulukeskuksen rakentaminen puusta oli Koposen mukaan kaupungin johdon vaatimus. Julkinen puurakentaminen on Ranskassa kasvussa, mikä liittyy keskusteluun ilmastomuutoksen hillinnästä, rakentamisen energiatehokkuudesta ja rakentamisen päästöistä. Koulukeskuksen rakentajan mukaan puurakentamisen kilpailukyky perustuu perinteiseen rakentamiseen verrattuna lyhyempään puuelementtien asennusaikaan paikan päällä. Koulurakennuksen maamerkkinä on korkea kolmiomainen torni, jossa on suomalaisen kuvataitelijan Lauri Ahlgrenin työ Merenneito ja mustekala.
Saksan Garmisch-Partenkirchenissä pidetty puualan vuotuinen ammattilaistapahtuma osoitti eurooppalaisen puurakentamisen kehittämisen kohdistuvan nyt kaupunkirakentamiseen. Nyt puusta halutaan rakentaa pientalojen ohella kaupunkiasumiseen soveltuvia puukerrostaloja, kouluja, päiväkoteja ja virastoja sekä toteuttaa kaupunkien täydennysrakentamista. Puurakentamisen hankkeita edistää kiinnostus kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen niin päättäjien kuin suuren yleisönkin keskuudessa.
Puuinfon järjestämän vuosittaisen suurtapahtuman Puupäivän kansainvälisten vieraiden viesti suomalaisille oli sama: Rakentamisessa on aika siirtyä uusiutuvien materiaalien käyttöön, jotta voimme turvata tulevaisuuden sukupolville materiaalien ja resurssien riittävyyden. Sekä itävaltalaisen Rhomberg Bau rakennusyhtiön myyntijohtaja Harald Professner että kanadalainen arkkitehti Michael Green muistuttavat Puuinfon haastattelussa vakavasti rakennusteollisuuden vastuusta vähentää nykyisiä päästöjä. Sekä Professnerin että Greenin yhteisenä tavoitteena on kehittää maailmanlaajuisesti räjähdysmäisesti kasvavaan asuntorakentamisen tarpeeseen korkeiden puukerrostalojen teknologiaa. - Rakentaminen on suurin ilmastomuutoksen tekijä. Tämä merkitsee koko rakentamisen järjestelmään suurta rakenteellista muutosta, sanoo Green. - Tämä on myös teollisuuspoliittinen kysymys. Myös rakennusteollisuuden on pakko valita vähemmän päästöjä tuottavia materiaaleja ja energiaa käyttäviä toimintatapoja, korostaa Professner.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mielestä Suomen tulee olla aktiivinen puurakentamisen edistäjä niin EU:ssa kuin kansainvälisillä areenoilla. - On välttämätöntä tarkkailla eri politiikkasektoreilla tehtäviä aloitteita ja vaikuttaa niiden jatkovalmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sanoo Koskinen. Myönteisinä aloitteina puurakentamisen kannalta Koskinen pitää EU: biotalousstrategiaa, komission tiedonantoa resurssitehokkaasta Euroopasta ja valmisteilla oleva metsästrategiaa. - Olemme aktiivisesti mukana myös YK:n Euroopan talouskomission ja FAO:n Vihreän talouden toimintaohjelman valmistelussa, muistuttaa Koskinen.
Tekniikan tohtori, arkkitehti Harry Edelmanin mielestä nyt on aika uusien rakentamisen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiselle. Edelmanin mukaan on perusteltua, että hallitus edistää puurakentamista, koska uusien teknologioiden vakiintuminen vie aikansa. Rakentamisessa muutos kestävämpään kehitykseen on välttämätön. Valtion ja kuntien tulee olla mukana uusien teknologioiden käyttöönotossa, jotta siirtyminen energiatehokkaaseen ja päästöttömään rakentamiseen tapahtuu, painottaa Edelman. Siirtymistä energiatehokkaaseen ja materiaalien osalta kestävään rakentamiseen Edelman pitää kilpailukykyä vahvistavana tekijänä rakentamisen toimialalle. - Muutos rakentamisessa tulee jäädäkseen. Suuri haaste on se, miten päättäjät ja yritykset saadaan toimimaan pitkäjänteisesti. Edelman on nimitetty Tampereen teknillisen yliopiston kestävän rakentamisen professoriksi, jonka toimenkuva kattaa rakennustekniikan ja arkkitehtuurin. Ensi vuonna myös tuotantotalouden osaaminen kuuluu yhteiseen uuteen tiedekuntaan.
Työnjohtaja Matti Röytiö ja lastentarhaopettaja Anne Auvinen muuttivat kolmen lapsen kanssa Heinolan Vierumäen puukerrostaloon sen valmistuttua viime vuoden joulukuussa. - Kyllähän puukerrostalo herätti uteliaisuutta ja eniten mietitytti äänieristys. Nyt voi sanoa, että kun muutimme 1970-luvun betonikerrostalosta, niin äänet jäivät sinne. Täällä ei kuulu mitään, on kuin asuisi omakotitalossa. Täällä emme tiedä naapureista mitään, kun ei kuulu ääniä eikä tärinää, kertovat Anne ja Matti. ( Kuvassa vas. Essi, Anne, Laura, Matti ja Tuukka) Heinolan PuuEra-talon rakentajan Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela ei ole yllättynyt asukaspalautteesta. - VTT ja insinööritoimisto Heikki Helimäki ovat tehneet meille talosta kattavaa seurantaselvitystä ja se osoittaa äänieristyksen olevan kohdallaan ja että olemme pystyneet jo suunnitteluvaiheessa ratkomaan mahdolliset rakenteiden tärinäongelmat. Myönteinen asukaspalaute kannustaa rakentamaan lisää puukerrostaloja. Airaksela kertoo yhtiöllä olevan neuvotteluvaiheessa noin 300 puukerrostaloasunnon rakentaminen.
Asuntosijoitusyhtiö SATOn toimitusjohtaja Erkka Valkilan mukaan yleishyödyllisen vuokra-asuntotuotannon rajoituksia tulisi keventää. - Nykyisellä korkotasolla ja tuottorajoituksilla ei kenenkään ole järkevää tuottaa asuntoja yleishyödyllisen rakentamisen ehdoilla, jotka ovat tyrehdyttäneet koko järjestelmän toimivuuden. Vaikka asuntoministeri Kiurun esitykset omavastuukoron puolittamisesta ja käynnistysavustuksista ovat sinänsä oikeita, ne tapahtuvat yleishyödyllisyyttä määrittelevän lainsäädännön sisällä, eivätkä ratkaise tätä isoa ongelmaa. Helsingissä on valmistunut tänä vuonna yksi kerrostalo eli 30 asuntoa yleishyödyllisen rakentamisen ehdoilla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti myöntää, että yleishyödylliseen rakentamiseen valtion osoittamat porkkanat eivät vastaa enää tämän päivän markkinatilannetta ja tarvetta järjestelmän rakenteiden uusimiseen on olemassa.
Aalto-yliopisto aloittaa puurakentamiseen erikoistuneiden suunnittelijoiden jatkokoulutuksen. Suomeen on arvioitu tarvittavan seuraavan viiden vuoden aikana 150 AA-pätevyyden omaavaa puurakentamisen suunnitteluammattilaista lisää. Koulutustarpeeseen vastataan aloittamalla jo alalla toimivien suunnittelijoiden jatkokoulutus Aalto-yliopistossa. Koulutuksen aloittaminen vuoden 2013 alussa mahdollistuu mm. Työ- ja elinkeinoministeriön työvoimapoliittisen rahoituksen turvin. Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalaisen mukaan osaavien puurakentamisen suunnittelijoiden ja tekijöiden puutteesta oli syntymässä pullonkaula puurakentamisen kasvulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. - Rakentamisen koulutussisällöt eivät vastaa enää todellisuudessa sitä markkinaa, mihin ammattimainen suuren mittakaavan puurakentaminen on menossa. Uusia teollisen puurakentamisen järjestelmiä ei tunneta riittävästi, perustelee Karjalainen täydennyskoulutuksen tarvetta.
Helsingin kaupunkisuunnittelu-lautakunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Lasse Männistö odottaa konkreettisia tuloksia puurakentamisen edistämisestä ja heittää haasteen puurakentamisen järjestelmätoimittajille. - Tuottakaa uudenlaista, kohtuuhintaista opiskelija-asuntotuotantoa Helsingin opiskelija-asuntosäätiölle. Opiskelija-asuntoihin kohdistuu valtavasti tarvetta eivätkä tähän mennessä tarjouskilpailuissa ole olleet puurakentajat juuri mukana. Ruotsissa ollaan puurakentamisessa myös kerrostalomittaluokassa meitä paljon edellä, toteaa Männistö. Lasse Männistön mielestä Helsingin asuntopulaa voitaisiin helpottaa täydennysrakentamisella. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa on asetettu kaavoitustavoite, jonka mukaan koko asuntorakentamisen 450 tuhannen neliömetrin tavoitteesta lähes kolmannes eli 125 tuhatta neliömetriä on täydennysrakentamista. - Varsinkin kantakaupungin alueella täytyy etsiä täydennysrakentamisesta, ullakko- ja lisäkerrosten rakentamisesta ratkaisuja, johon kevyen rakentamisen tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia. Kaupunkikehityksen kannalta pidän täydennysrakentamista suurena mahdollisuutena, painottaa Männistö.
Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro kaipaa puurakentamisen järjestelmätoimittajia jakamaan rakennuttajavastuuta. - Jos puujärjestelmätoimittajat eivät tule vastaan ja ole valmiita jakamaan vastuuta, miksi grynderirakentaja valitsisi puun, jos joutuu yksin kantamaan vuosikymmenen vastuun, kysyy Kaskiaro. - Urakoitsijan kannalta on sama mistä materiaalista rakennetaan, kunhan riskit pystytään optimoimaan ja grynderirakentamisessa kantamaan rakennuksista kymmenen vuoden vastuu. Kun asiakas on epävarma rakenteen ja materiaalin toimivuudesta, toimittaja vakuuttaa ostajan parhaiten sitoutumalla vastuuseen mahdollisista virheistä, sanoo Kaskiaro. - Minun viestini puualalle on se, että kannattaa kehittää puurakentamisen järjestelmiä ja tehdä niistä houkuttelevia rakentajille ja rakennuttajille. Tilaaja ratkaisee, mistä materiaalista rakennetaan. Tavoitteena on toteuttaa hankkeita, jotka käyvät kaupaksi. Tässä suhteessa tunnetut materiaalit ja järjestelmät, joilla on pitkään rakennettu, ovat varmempia, muistuttaa Kaskiaro. - Sekä rakennuttaja että rakentaja pyrkivät minimoimaan riskejä ja hakemaan niiden hallinnan kannalta oikean kustannustason.
Puukerrostalojen rakentaminen Ruotsissa on erittäin kilpailukykyistä. - Merkittävin kilpailutekijä on rakentamisen nopeus, sanoo tilaelementtikerrostalojen valmistukseen erikoistuneen Lindbäcks Bygg yhtiön toimitusjohtaja Stefan Lindbäck . Toinen keskeinen kilpailutekijä on teollisen valmistuksen aikaansaama tasainen laatu. Puun ekologisuutta pidetään tulevaisuuden myyntivalttina, mutta materiaalia tärkeämpiä ovat puurakentamisen nopeus, keveys, toimivuus ja tehokkuus. Lindbäcks Bygg on ottanut käyttöön Japanin autoteollisuudesta tutun Lean-menetelmän. - Tavoitteena oli kehittää järjestelmä, jossa tuotanto on mahdollisimman tehokas ja laatuvirheet vältetään. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota työvaiheiden ohjaamiseen siten, että kaikki tehdään tiimeissä oikeaan aikaan, laadukkaasti ja järjestelmällisesti. Lean menetelmän käyttöön oton myötä teemme vähemmällä enemmän, tiivistää neljännessä sukupolvessa yritystä johtava Lindbäck.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka on huolissaan rakentamisen laadusta. - Ongelmana on rakennusalan kilpailun puute ja nykyinen rakentamisen käytäntö, jossa rakennuskohteet pilkotaan kymmeniksi aliurakoiksi eikä kukaan kanna kokonaisvastuuta rakennuskohteista. Laadusta riippumatta kaikki käy kaupaksi varsinkin pääkaupunkiseudulla. Nyt kilpailun puute vaikuttaa sekä asuntojen saatavuuteen että rakentamisen laatuun varsinkin pääkaupunkiseudulla, sanoo Pokka. Kansliapäällikkö Pokka näkee ongelmia myös rakennusvalvonnassa, jonka resurssit ja osaaminen eivät riitä perusteelliseen valvontaan. - Vaikka valvonnassa on puutteita, rakennusyhtiöillä tulisi olla nykyistä suurempi eettinen ja asiallinen vastuu rakentamisen laadusta. Rakennusteollisuuden suurin haaste onkin siinä, millä saadaan palautettua rakentamisen laatu suomalaiseen rakentamiseen.
Opetusministeri Jukka Gustafsson kaipaa puutuotealalta myönteisiä tulevaisuuden näkymiä ja uutta imagoa, jotta nuorten kiinnostus puualan koulutukseen kasvaisi. - Ongelmana on ollut alan heikot työllisyysnäkymät ja vanhahtava kuva puualasta. Moderni ympäristöystävällinen teollinen puurakentaminen, johon voidaan yhdistää tieto- ja muuta tekniikkaa, voi luoda myönteisen tulevaisuudenkuvan ja imagon koko alalle ja lisätä nuorten kiinnostusta alaa kohtaan, uskoo Gustafsson. Ministeri painottaa oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyön välttämättömyyttä koulutuksen kiinnostavuuden lisäämiseksi. - On tärkeää että yritykset antavat omaa osaamistaan opetukseen ja tarjoavat opiskelijoille riittävästi haastavia ja monipuolisia kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Puutuotealan tarpeisiin soveltuvaa oppisopimusjärjestelmää voidaan myös kehittää, jos yritykset ovat valmiita sitoutumaan pitkäjänteisesti järjestelmän toteuttamiseen, sanoo Gustafsson.
Modernista puurakentamisesta tunnettu itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann sanoo suomalaisten menettäneen kosketuksen puurakentamisen traditioon. "Tilanne Suomessa on nyt sama kuin Itävallassa pari vuosikymmentä sitten. Nyt pitää edistää rakentamisen evoluutiota eikä pyrkiä revoluutioon ja jatkaa puurakentamisen vahvaa perinnettä myös Suomessa. Me onnistuimme Itävallassa siinä muutoksessa, koska emme menettäneet kosketusta vahvaan puusepän osaamiseemme", muistuttaa Kaufmann. "Koska puurakentamisella on tulevaisuus, kannattaa laittaa voimavaroja rakentamisen laatuun ja koulutukseen sekä saada julkinen sektori vakuuttuneeksi että puurakentamisen edistäminen on perusteltua sekä taloudellisesti että ekologisesti." Kaufmannin mukaan tulevaisuuden rakentamisessa on käytettävä enemmän vähäpäästöisiä uusiutuvia rakennusmateriaaleja. "Betoniteollisuus pelkää tätä muutosta ja he odottavat, että puurakentamisessa tulee virheitä. Jos he olisivat järkeviä ja fiksuja, he tekisivät puurakentajien kanssa yhteistyötä."
Mekaaninen metsäteollisuus toivoo puurakentamisen kasvusta vetoapua sahateollisuuden tuotannon alenemisesta ja heikosta kilpailukyvystä seuranneisiin vaikeuksiin. Sahatavaran vuosituotanto on laskenut 14 miljoonasta kuutiometristä noin 10 miljoonaan kuutiometriin ja viennin arvo vähentynyt 1,5 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pitää tilannetta vakavana, kun heikon kilpailukyvyn takia kapasiteettia seisoo käyttämättömänä ja vientituloja jää saamatta. "Kyllä tämä tilanne on kriittinen. Olemme välittäneet hätähuutomme hallitukselle ja toivomme nopeita toimenpiteitä, koska kilpailijat valtaavat markkinaosuuksiamme", painottaa Merivuori. "Koska sahateollisuuden merkitys on Suomen kansantaloudelle kaikkine vaikutuksineen huomattavasti suurempi kuin kilpailijamaissa, meidän tulisi kotimaisin toimin edistää puutavaran kysyntää rakentamisessa. Esimerkiksi korjausrakentamisessa on paljon mahdollisuuksia puurakentamisen edistämiselle. Kaikissa julkisissa rakennushankinnoissa tulisi edellyttää suunnitelma puurakenteiden käytön mahdollisuuksista", ehdottaa Merivuori.
Puutuotteiden jalostuksesta ja viennin lisäyksestä voi syntyä useampi tuhat uutta työpaikkaa ja vaikutus Suomen vaihtotaseeseen voi olla 200–300 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitetun Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) väliraportissa on esitetty arvioita puurakentamisen yhteiskunnallisista ja työllisyysvaikutuksista. "Merkittävin työllisyys- ja kansantaloudellinen vaikutus syntyy rakennuspuusepäntuotteiden viennin kasvun myötä", kommentoi MSO- ohjelman strateginen johtaja Sixten Sunabacka . "Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteiden mukaisen 500 miljoonan euron viennin kasvun toteutuminen rakennuspuusepäntuotteiden viennin lisääntymisenä johtaisi usean tuhannen uuden työpaikan syntyyn ja kansantalouden kokonaistuotoksen vahvistumiseen noin miljardilla eurolla. Verotulot kasvaisivat yli 70 miljoonalla eurolla ja bruttokantorahatulot lisääntyisivät 60 miljoonalla eurolla."
Riihimäen Peltosaaressa toteutettu Innova-asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon esivalmistetuilla puurakenteisilla julkisivuelementeillä on valmistunut. Riihimäen kaupunginjohtajan Seppo Keskiruokasen mielestä Peltosaari-projektista on kasvanut kansallisesti merkittävä lähiön kehittämishanke, jonka kokemuksia voi siirtää myös muiden kaupunkien lähiöiden saneeraukseen ja kehittämiseen. "Vuokrakerrostalon saneeraus passiivitasoon TES-menetelmällä (timberbased element system) sai mukaan energiatehokkaan rakentamisen kehittäjäorganisaatiot. TES-menetelmä on uutta ja siksi siihen kohdistui erityisen suuri mielenkiinto alan ammattilaisten keskuudessa niin kotimassa kuin ulkomaillakin", sanoo Keskiruokanen. Peltosaari-projektin projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula uskoo TES-menetelmän kehittymisen lisäävän kiinnostusta lähiöiden kunnostamiseen ja menetelmän monistamisen soveltuvan laajamittaiseen lähiöiden peruskorjauksen toteuttamiseen. "Innova-talon saneeraus käynnistettiin samanaikaisesti Peltosaaren ideakilpailun kanssa. Innova-talon saama julkisuus omalta osaltaan auttoi myös ideakilpailua, johon saimme peräti 61 hyvää ehdotusta”.
Esivalmistettujen puurakenteisten julkisivuelementtien käyttö vanhojen betonikerrostalojen saneeraushankkeisiin on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja teknisesti toimivaksi menetelmäksi. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mukaan Riihimäen Peltosaaressa toteutettu asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon TES-menetelmällä on teknisesti ja taloudellisesti onnistunut. "Lopputuloksena voin sanoa, että TES-menetelmä on erittäin varteenotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto korjausrakentamiseen. Elementtien mitoitus, niiden asentaminen ja talotekniikan integrointi onnistuivat täysin. Suurimmat haasteet liittyivät rakennusaikaiseen asukasmukavuuden turvaamiseen ja työmaakäytäntöjen kehittämiseen, jonka myötä rakentamisen aikaa voidaan merkittävästi lyhentää ja kustannustehokkuutta parantaa." Riihimäen saneeraushankkeessa toteutunee 75 prosentin lämmönsäästö, joka varmuudella voidaan todeta tosin vasta ensimmäisen lämmityskauden jälkeen. Sisäilma parani uudistetun ilmanvaihdon ansiosta, kun kohteen tiiveystaso korjattiin lähes passiivitalon standarditasoon. Samoin asukkaiden mukaan kohteen ääneneristävyys ja talojen arkkitehtoninen ilme uudistui. "Nyt haetaan uusia TES-menetelmällä toteutettavia kerrostalojen saneeraushankkeita sekä teollista korjaustapaa pientaloihin", sanoo Paroc Oy:n tuotekehityspäällikkö Jukka Sevon. "Tässä suhdannetilanteessa olisi hyvä, jos suuretkin rakennusyritykset suuntautuisivat korjausrakentamiseen. Riihimäen Innova-projektin kokemusten pohjalta TES-menetelmä on käyttökelpoinen saneeraushankkeiden toteuttamiseen laajassakin mittakaavassa. "
Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen, turvallisuus ja energiatehokkuus ovat globaalin puurakentamisen päätrendejä. Puurakentamisen WTCE- maailmankonferenssiin Uudessa Seelannissa osallistunut professori Matti Kairi katsoo Suomen olevan vahvasti puurakentamisen maailmankartalla." Kun Aasiassa ja Tyynenmeren alueella keskitytään rakentamaan tsunameja ja maanjäristyksiä kestäviä turvallisia puurakenteita, me voisimme keskittyä energiatehokkuuteen ja taloteknisten ratkaisujen integrointiin puurakentamisessa", ehdottaa Kairi. "Tässä voisimme tehdä yhteistyötä Suomessa, jonka tavoitteena on luoda vientiin soveltuvia puurakentamisen tuotteita. Me olemme jo nyt maailmanlaajuisesti eturivissä taloteknisissä ratkaisuissa ja niiden kehittämisessä." Kairi ihmettelee Suomessa käytävää epäilevää keskustelua puurakentamisen turvallisuudesta, kun maanjäristys- ja tsunamialueilla rakennetaan nimenomaan puusta sen turvallisuuden ansiosta. "Puurakentaminen on osoittautunut joustavan liitostekniikkansa ansiosta ylivoimaiseksi materiaaliksi tsunamien ja maanjäristysten kaltaisten aiheuttamien luonnontuhojen jällenrakentamisessa", sanoo Kairi. "Myös yhteistyötä muiden materiaalien kesken tehdään luontevasti etsittäessä kestävän rakentamisen ratkaisuja. Käytettäessä puuta ja betonia liittorakenteena saadaan ääni- ja paloturvallisuusasioita paremmin hallintaan. Betoniteollisuuden kannattaisi tarttua tällaiseen yhteistyömahdollisuuteen Suomessakin", korostaa Kairi.
Teollisen puuelementtirakentamisen yhtenäisen mitoitus- ja liitosjärjestelmän RunkoPES- teollisuusstandardin käyttöönoton uskotaan lisäävän puurakentamisen kilpailukykyä ja edistävän ammattimaisen puurakentamisen volyymiä. "Tähänastinen ongelma on ollut se, että rakentajat eivät ole ottaneet ammattimaista puurakentamista vakavasti, kun puuosia ei ole voitu kilpailuttaa", sanoo aluejohtaja Janne Manninen Stora Ensolta. Mannisen mukaan avoimen järjestelmän puuttuminen on ollut selvästi teollisen puurakentamisen hidaste. Johtaja Esa Kosonen Metsä Woodilta uskoo järjestelmän käyttöönoton lisäävän tarjouskyselyjen määrää sekä puurakentamisen uskottavuutta, kun samaan rakennuskohteeseen voi tulla periaatteessa eri puuosatoimittajien komponentteja. "Betoniteollisuuden etumatka on perustunut yhtenäisen järjestelmän käyttöön. Avoin puurakentamisen järjestelmä edistää teollista ammattimaista puurakentamista", sanoo Kosonen.
Asuntosäätiö on vahvasti mukana TEM:in, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyössä Otaniemen alueen ja Tapiolan kehittämisessä. "Tavoitteena on rakentaa Tuuliniityn alueelle 6-7 kerroksia puukerrostaloja ja samalla kehittää teollista puurakentamista. Kohde antaa mahdollisuuden ekologisuutta korostavaan miljöörakentamiseen tulevaisuuden rakentamisen keinoin", kuvailee hanketta Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen . Kankaisen mukaan alueen rakentamisessa korostuvat samat tavoitteet hyvästä arkkitehtuurista ja asuinmiljööstä kuin 1950-luvun Tapiolan rakentamisessa. "Tavoitteena on kehittää tulevaisuuden rakentamista vanhasta Tapiolasta saatujen kokemusten pohjalta. Keskeisiä asioita ovat, miten uudisrakentaminen voidaan liittää vanhaan Tapiolaan ja voidaanko sama hyvää arkkitehtuuria ja asuinmiljöötä korostava 1950-luvun Tapiolan rakentaminen toistaa 2010-luvulla."
Asuntoministeri Krista Kiuru katsoo, että Suomessa ikääntyy suuri määrä 1960- ja 1970-luvuilla rakennettua kerrostalokantaa, joka tulisi saada energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen piiriin. "Meille on kertynyt valtavan iso korjausvelka maksettavaksi. Näitä taloja ei ole varaa jättää korjaamatta energiatehokkaiksi", sanoo Kiuru. "Toteutetut pilottikohteet osoittavat, että vanhojen kerrostalojen energian kulutusta voidaan pienentää kustannustehokkailla rakentamisen ratkaisuilla." Kiuru uskoo, että energiakorjausten edellyttämät investoinnit tulevat takaisin asukkaille ja kiinteistönomistajille moninkertaisina, kun voidaan pitkäjänteisesti asua merkittävästi pienemmillä kustannuksilla. Kiuru näkee korjausrakentamisessa enemmän kasvun ja työllisyyden mahdollisuuksia kuin uudisrakentamisessa. "Tässä taloustilanteessa voidaan miettiä myös suhdannepoliittisia toimia korjausrakentamisen vauhdittamiseksi. Nyt tarvitaan korjausrakentamiseen erikoistumista, koulutusta ja pilottikohteiden myötä parhaita käytäntöjä, miten mahdollisimman kustannustehokkaasti voidaan korjata isoja kerrostaloalueita."
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies näkee puurakentamisen kehittämisen osana vihreää teollisuutta, joka on vahvassa maailmanlaajuisessa kasvussa. "Sellaiselle tulevaisuuden rakentamisen konseptille, jossa alhaisen hiilijalanjäljen omaava puu voidaan yhdistää energiatehokkaaseen, digitaalisuutta hyödyntävään älykkääseen rakentamiseen, on luotavissa kaupalliset edellytykset", uskoo Häkämies. "Puukerrostalorakentamisen läpimurto on saatavissa aikaan toteuttamalla uusia kohteita, joissa yhdistetään elementtituotanto, äly ja energiatehokkuus. Koska tässä on vihreän talouden keskeisenä osana edellytyksiä kansainvälistymiseen ja vientiin, siihen on panostettava." Hallitusohjelman mukaisen puurakentamisohjelman tavoitteena on 10 %:n markkinaosuuden saavuttaminen puukerrostalorakentamisessa, mikä tarkoittaa noin 1300 puukerrostaloasuntoa vuodessa. "Valtiovalta pitää tärkeänä, että metsäteollisuuteen löytyy uusia innovaatioita ja tuotteita, joilla voidaan korvata paperiteollisuuden työpaikkamenetyksiä."
Puun käytön lisääntyminen asuinkerrostalojen rakentamisessa vähentää rakentamisen CO2-päästöjä. Toissa viikolla julkaistiin työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaama selvitys puurakentamisen vaikutuksista kasvihuonepäästöihin. Tutkimuksessa mukana olleen VTT:n tutkijan, Tarja Häkkisen mielestä materiaalien suhteellinen merkitys tulee rakentamisessa kasvamaan. "Energiamääräyksillä ohjataan uutta ja olemassa olevaa rakennuskantaa parempaa energiatehokkuutta kohti. Rakentamisen materiaalivertailua on perusteltua tehdä, koska niillä on päästöjen kannalta suurempi vaikutus kuin esimerkiksi tilojen lämmityksellä, jos otetaan huomioon ominaispäästöjen ja rakentamisen energiatehokkuuden ennustettu kehitys" sanoo Häkkinen. VTT:n julkaiseman selvitys on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman toimeksiannosta.
Ympäristövaikutusten arviointi tulee lähivuosina kattavasti rakentamiseen. Heinäkuun alusta lukien astuvat voimaan uudet rakentamisen energiamääräykset koskevat uudisrakennuksia, mutta korjausrakentamiselle tulevat vuoden 2013 alusta omat määräykset. Lähivuosina myös rakennusmateriaaleista aiheutuvat ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon tulevaisuuden rakentamisessa. Sitran energia-asiantuntija Jarek Kurnitski arvioi uusien rakentamisen säädösten parantavan puurakentamisen kilpailukykyä. "Puurakentaminen pääsee tässä helpommalla kuin muu rakentaminen, koska se toimii hiilinieluna eikä aiheuta rakennusmateriaalina päästöjä", sanoo Kurnitski. Puurakentamiseen pitääkin nyt ohjata Kurnitskin mielestä lisää kehityspanostuksia. Säädösten seurauksena seuraavan kymmenen vuoden aikana rakentamisen ja asumisen energiatehokkuutta voidaan merkittävästi parantaa. Kurnitski uskoo eurooppalaisen vihreän rakentamisen trendin tulevan Suomeenkin. "Kun uudisrakentaminen tulee heinäkuun alussa uusien energiatehokkuussäädösten piiriin ja olemassa olevan rakennuskannan energia-asiat laitetaan kuntoon, seuraavan kymmenen vuoden aikana rakennuskannan energiakulutus tulee kääntymään laskuun ja uudisrakennusten energiatehokkuus tulee parantumaan lähes nollatasoon asti", uskoo Kurnitski.
Suomessa tulisi käydä enemmän keskustelua rakentamisen ympäristövaikutuksista, toivoo rakennustarvikeliike Starkin toimitusjohtaja Juha-Pekka Pöntinen . "Euroopassa käydään keskustelua eettisestä kestävästä kehityksestä, energiatehokkuudesta sekä materiaalien kestävyydestä ja tämä heijastuu vahvasti myös rakentamiseen ja puutavarakauppaan", arvioi Pöntinen. "Me olemme Suomessa jälkijunassa muuhun Eurooppaan nähden tässä keskustelussa, joka tulee vääjäämättä meille Suomeen. Nyt pitäisi nähdä rakentamisen tulevat trendit, joihin ympäristöasiat vaikuttavat vahvasti. Uudet sukupolvet ovat ympäristötietoisempia ja materiaalikysymykset ja niiden ekologiset ominaisuudet rakentamisessa painavat entistä enemmän." Starkki on osa monikansallista Wolseley-konsernia, jonka eettisten periaatteiden mukaan puutavarakaupan on sitouduttava osoittamaan puutavaran alkuperä ja sen hankinta- ja jalostusketju kauppaan asti.
"Puuta täytyy saada lisää sisäpintoihin, jonka nyt aivan hölmöt palomääräykset estävät", vaatii Koskisen Oy:n taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen. "On hölmöläisen hommaa, että porraskäytävissä rimaa hipoen voidaan jättää puuta näkyviin, vaikka käytävä on sprinklattu. Seinään voisi laittaa vaikka kokolattiamattoa, mutta ei puuta. Suomessa on puurakentamisen kulttuurissa ja soveltamisessa on paljon opittavaa Saksasta ja Itävallasta, missä puu myös näkyy rakentamisessa, myös julkisessa rakentamisessa." Versowood Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kopra on samoilla linjoilla: " Palomääräysten puurakentamiselle aiheuttamia lisäkustannuksia enemmän harmittaa se, että emme pysty sprinklauksesta huolimatta käyttämään enemmän puumateriaaleja sisustuksessa. Esimerkiksi porraskäytävät jouduttiin sprinklaamaan ja silti panemaan puupintoja piiloon, se on kallista ja tylsää hommaa. Asukkaat toivoisivat puuta enemmän näkyviin myös sisätiloissa, koska se lisää viihtyisyyttä", sanoo Kopra.
Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja Timo Luhtaniemi näkee puurakentamisen viennissä suuria mahdollisuuksia. "Tavoitteena tulee olla puurakentamisen volyymirakentaminen. Kun teemme kymmenen tuhatta puukerrostaloasuntoa Suomeen, se avaa moninkertaiselle asuntomäärälle vientimahdollisuuksia maailmalle", muistuttaa Luhtaniemi. Luhtaniemen mukaan uuden puualan teollisuuden tukijalkaa pitää rakentaa ensin kotimaassa rakentamalla ensin itselle ja sitten vientiin. "Puurakentamisen markkinassa on myönteiset näkymät, kun ympäristönäkökohdat tulee ottaa huomioon myös rakentamisessa. Energiatehokkuuden ja materiaalikestävyyden vaatimukset tulevat lisäämään puun käyttöä rakentamisessa", arvioi Luhtaniemi.
Eläkevakuutusyhtiö Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta pitää puurakentamisen nopeutta sen tärkeimpänä kilpailutekijänä. "Nopeudella on suuri vaikutus rakennuskustannusten koko ketjuun, sijoittajalle pääoman sitoutumisen aika on lyhyempi ja tilaaja alkaa saada vuokratuottoa nopeammin", kuvailee Sotavalta. "Eteran rakennuttaman Viikin puukerrostalokorttelin rakentamisesta ja työmaakäytännöistä voidaan oppia ja tulevaisuudessa saada aikasäästöstä hyötyä vielä enemmän." Viikin puurakennuskohteen puuosatoimittajan Metsä Woodin Rakentamisen Tuotteet liiketoimintalinjan johtaja Ari Tiukkanen uskoo myös, että rakentamisen aikataulua työmaalla voidaan vielä nopeuttaa tulevaisuudessa: "Meidän on yhteistyössä investoijien, urakoitsijoiden ja rakentajien kanssa kehitettävä rakentamisen logistiikkaa. Puurakentamisen läpimurron ainekset ovat olemassa, koska meillä on kilpailukykyinen tuote."
Peab Oy:n toimitusjohtaja Petri Suuperko sanoo, että nyt voidaan puhua puun uudesta tulemisesta rakentamiseen. "Olennaista puurakentamisessa on teknisen osaamisen kehittyminen. Teollinen esivalmistus on tuonut rakentamiseen tehokkuutta ja nopeutta. Valmistukseen ja kuljetukseen kuluu vähemmän energiaa, rungon pystytys sujuu nopeammin, materiaalin keveydestä johtuen voidaan käyttää kevyempiä työkoneita", luettelee Suuperko puurakentamisen etuja. Viikin puukerrostalohankkeen projektipäällikkö Liisa Seppälä uskoo puurakentamisen nopeutuvan kokemusten myötä entisestään. "Tulevissa kohteissa voimme tällä tekniikalla säästää aikaa merkittävästi esimerkiksi sääsuojauksessa verrattuna betonirakentamiseen, mikä tarkoittaa puurakentamisen parempaa kilpailukykyä", uskoo Seppälä.
Vantaan Kivistön alueella toteutetaan lähivuosina yksi pääkaupunkiseudun mittavimmista asuntorakennushankkeista. Alueen keskustaan kaavoitetaan asuntoja 15 tuhannelle asukkaalle. Alue on myös vuoden 2015 asuntomessukohde, johon rakennetaan kokonainen 200 asunnon puukerrostalokortteli. Messualueen tontinluovutuskilpailu avataan tänä vuonna. "Asuntomessut tarjoaa hyvän mahdollisuuden esitellä modernia puukerrostalo-rakentamista", sanoo projektinjohtaja Reijo Sandberg. "Tavoitteena on tuottaa puurakentamisella uusia vaihtoehtoja asuntorakentamiseen, koska on liian kauan pidättäydytty vanhassa. Vantaalla on vahva poliittinen tahtotila edistää puurakentamista", muistuttaa Sandberg.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ylijohtaja Hannu Rossilahti on valmis väljentämään julkisesti tuetun rakentamisen kilpailun rakenteita. "Tilaajien on voitava kilpailuttaa hankkeita nykyistä väljemmin kriteerein, jolloin myös puutuoteteollisuus pääsisi tuomaan mukaan omia ratkaisuvaihtoehtojaan. Nyt kilpailumenettely on suosinut vallalla olevia rakenne- ja materiaaliratkaisuja, kun vaihtoehtoja ei ole tunnettu", arvioi Rossilahti. Hänen mukaansa tilanne on johtanut betoniteollisuuden valta-asemaan rakentamisessa eikä eri materiaaleihin perustuvia ratkaisuvaihtoehtoja ole päästy kunnolla vertailemaan keskenään. "Rakennusala on konservatiivinen eivätkä tilaaja ja rakentaja ole uskaltaneet ottaa riskejä uuteen ja vertailemaan aidosti eri vaihtoehtojen pohjalta tilaajan kannalta edullisinta vaihtoehtoa. On hyvä, että kilpailun kriteereitä avataan, jolloin markkinat ratkaisevat", sanoo Rossilahti.
Puurakentamisen teollisen tuotannon järjestelmät, nopeus ja vahva kilpailukyky ovat ruotsalaisen puurakentamisen menestyksen avaintekijöitä. Ruotsin puurakentamista edistävän Träbyggnadskanslin johtajan Niclas Svenssonin mukaan teollisen tuotannon ratkaisut ja järjestelmät ovat tehneet puurakentamisesta Ruotsissa erittäin kilpailukykyisen ja nostaneet sen osuuden kerrostalorakentamisessa 20 prosenttiin. "Puumateriaalin ohella olennaista on teollinen tuotantojärjestelmä, joka tuottaa kevyttä ja ympäristöystävällistä rakentamista uusiutuvasta materiaalista kilpailukykyiseen hintaan", kiteyttää Svensson. Puurakentamisen kasvun veturina Svensson näkee kunnat, joiden tilaama sosiaalinen asuntotuotanto edustaa puolta koko Ruotsin kerrostalorakentamisesta. Teollinen puurakentaminen on lisännyt rakennusalan työpaikkoja maakunnissa sijaitsevissa elementtitehtaissa.
Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesillä on meneillään useita rakentamisen liiketoimintojen kehittämiseen tähtääviä ohjelmia. "Tekesin intressi olla mukana puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisessä on löytää monipuolisuutta rakentamiseen", sanoo toimialajohtaja Reijo Kangas. Ohjelmien yhteisiä nimittäjiä ovat energiatehokkuus, ekologisuus ja digitaalisen tietotekniikan mahdollistamat palvelut. Kankaan mukaan Tekes pyrkii tarttumaan meneillään olevaan rakentamisen systeemiseen muutokseen ja edistämään uusien innovaatioiden ja rakentamisen palvelutuotannon pääsyä markkinoille. "Ei Suomi voi olla rakentamisessa vain yhden totuuden maa, vaan rakentamiseenkin täytyy löytyä monipuolisuutta ja vaihtoehtoja. Rakentamisen on aina vastattava asiakastarpeeseen ja sitä on voitava tehdä liiketoiminnan ehdoilla", sanoo Kangas.
Puutuoteteollisuuden käynnistämän teollisen puuelementtirakentamisen yhtenäisen mitoitus- ja liitosjärjestelmän, RunkoPES (PuuElementtiSysteemi) -teollisuusstandardin laatiminen on loppusuoralla ja halukkaille valmiina käytettäväksi. PES- järjestelmän kehitystyö on osa Finnish Wood Research Oy:n laajempaa Teollisen puuelementtirakentamisen tutkimushanketta (TEPUTU). Tähän asti yhtenäisen järjestelmän puuttuminen on ollut teollisen puurakentamisen kehityksen hidaste. "Tämä poistaa alalta merkittävän puutteen, kun vihdoin saadaan yhtenäinen standardi", arvioi Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen. Elinkeinoministeriön puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen uskoo avoimen standardin vauhdittavan teollisen puurakentamisen läpimurtoa.
Arkkitehti Markku Sievänen haluaisi käyttää puuta niin paljon kuin mahdollista varsinkin hoivatyöhön tarkoitetuissa tiloissa, koska puu luo kodinomaisuutta ja tuottaa mielihyvää vanhushuoltokohteiden asukkaille. Sieväsen mukaan palomääräykset ja niiden erilainen tulkinta kunnissa ovat Suomessa estäneet tehokkaasti puun käyttöä sisustuksessa ja pintaverhouksissa. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että arkkitehtonisesti harmoniset ratkaisut, levollinen värimaailma, viihtyisä asuinmiljöö ja puu rakennusmateriaalina herättävät esteettistä mielihyvää, lisäävät kodikkuuden tuntemuksia, levollisuutta ja sen myötä hyvää mieltä ja oloa. Suomessa Honkarakenteella on saatu terveysvaikutusten kannalta myönteisiä kokemuksia massiivihirren käytöstä päiväkodeissa ja hoivakäyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Massiivipuisia rakenteita pidetään ekologisesti kestävinä, energiatehokkaina ja akustisesti miellyttävinä käyttäjille. Japanissa on todettu luonnonmukaisen ja kestävän hirren antavan pitkiä aikoja sairaalassa viettäville potilaille tunnelmaltaan rentouttavan ja rauhoittavan ympäristön, joka vaikuttaa mielialaan ja paranemiseen myönteisesti. Myös Suomeen kaivataan keskustelua ja tutkimusta rakennusmateriaalien terveysvaikutuksista.
Rauman Papinpellolle nousee 2-5 -kerroksisten puukerrostalojen alue. Kuhmolaisen Woodpoliksen ympärille koottu konsortio voitti Rauman kaupungin hankkeesta järjestämän tontinluovutuskilpailun, jonka tavoitteena oli löytää korttelin asemakaavoituksen ja toteutuksen pohjaksi kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ratkaisu. Papinpellon rakentamisella pyritään jatkamaan vanhan Puu Rauman perinteitä tulevaisuuden rakentamisen keinoin ja hengessä. Rakentamiselle on asetettu valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen miljöötavoitteet, joiden myötä hankkeen tulee edistää hyvää kaupunkimaista arkkitehtuuria ja korkealaatuista asumismiljöötä. Papinpellon asemakaavaluonnoksen mukaiset korttelit sijaitsevat keskustan läheisyydessä, osana olemassa olevaa kaupunkirakennetta.
Seitsemän kilometrin päähän Tampereen keskustasta rakennetaan uusi 13 000 asukkaan Vuoreksen pikkukaupunki. Tampereen kaupunki on asettanut hankkeelle kunnianhimoisen tavoitteen toteuttaa tulevaisuuden rakentamista yhdistämällä korkealuokkaista arkkitehtuuria, ekologisuutta korostavaa rakentamista, yhteisöllisyyttä, huipputeknologiaa ja luonnon läheisyyttä. Vuoreksen aluetta markkinoidaan ”pikkukaupunkina luonnon kainalossa”. Vuores tulee olemaan kesän 2012 asuntomessujen näyttämö teemalla ”moderni puutarhakaupunki”. Osana Vuoreksen hanketta toteutetaan Isokuusen 4000 asukkaan moderni puukaupunki.
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen odottaa puurakentamisesta Suomeen isoa menestystarinaa. Ex-elinkeinoministeri näkee puutuotealan ja puurakentamisen kehittämisessä paljon mahdollisuuksia sekä viennin edistämisessä että korvaavien työpaikkojen synnyttämisessä paikkakunnille, missä metsäteollisuus on lakkauttanut tehtaita. Pekkarinen vaatii valtiovallan ja teollisuuden vahvan yhteistyön jatkamista sitoutumalla puutuotealan tuotannon jalostusarvon ja viennin kasvattamiseen. Tämä ei tapahdu Pekkarisen mukaan kustannuksia karsimalla, vaan uusilla asiakasratkaisuilla, tuotteilla ja palveluilla.
PuuWoodHolzBois.com presents high-quality Finnish wood architecture and building and living solutions. The objective of the site is to improve the international awareness of Finnish wood architecture and provide information about the designers and wood product suppliers.
Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston ja työ- ja elinkeinoministeriön aiesopimus yhteistyöstä puurakentamisen ja puutuotealan kehittämiseksi Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueella on merkittävä hanke, jossa yhdistetään tiedettä, teknologiaa, designia, arkkitehtuuria energiatehokkaaseen tulevaisuuden rakentamiseen. Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mielestä kyse on laaja-alaisesta T3-hankkeesta, jossa yhdistetään taloutta, taidetta ja tiedettä. Hanke sopii Espoon kaupungin tulevaisuuden tavoitteisiin kehittyä tulevaisuuden kestävän kehityksen kaupungiksi, sanoo Mäkelä. Kehittämishankkeen puitteissa toteutetaan alueelle lähivuosina toteuttaa laajaa infra-, uudis-, täydennys- ja korjausrakentamista, jonka kokonaisarvoksi arvioidaan viisi miljardia euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyötä puurakentamisen ja puutuotealan kehittämiseksi pidetään merkittävänä konkreettisena hankkeena, jossa yhdistetään tiedettä, teknologiaa, designia, arkkitehtuuria energiatehokkaaseen tulevaisuuden rakentamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman puurakentamisohjelman kehittämispäällikön Markku Karjalainen luonnehtii aiesopimusta puurakentamisohjelman tavoitteiden kannalta tervetulleeksi ” jytkyksi”, jollaisia esimerkkejä Suomi nyt tarvitsee. - Tässä luodaan puurakentamiselle laaja-alaista osaamispohjaa, hyväksyttävyyttä ja läpimurtoa merkitsevää brändiä, jolla on merkitystä koko puutuoteteollisuudelle.
Metsä Woodin toimialajohtaja Timo Karinen odottaa kerrostalovaltaisen asuntotuotannon vahvaa kasvua, joka avaa merkittäviä kasvunäkymiä myös puukerrostalotuotannolle. - Ei ole mitään syytä, miksei Suomessa päästä puukerrostalojen rakentamisessa Ruotsin tasolle eli 20 prosenttiin koko kerrostalomarkkinasta. Karinen toivoo kiinteätä yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa, jolloin syntyy puurakentamisen osaamista ja sen nopeuteen ja ekologisuuteen liittyvistä kilpailueduista hyötyvät kaikki. Timo Karinen katsoo, että puurakentaminen tuo välittömästi apua ilmastomuutoksen hillitsemiseen rakentamisen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi vähentämällä. Ympäristövaikutukset huomioonottavalla rakentamisella tulee olemaan vahva markkina-arvo tulevaisuudessa, uskoo Karinen.
Helsingin asuntotuotantotoimiston johtaja Sisko Marjamaa on tyytyväinen, että kerrostalorakentamiseen on puurakentamisen myötä tullut vaihtoehtoja. - On hyvä, että puurakentamisessa on nyt tuotteistettuja isojen toimittajien suunnittelemia rakentamisen järjestelmiä, sanoo Marjamaa. Marjamaa toivoo Helsingin markkinoille pieniä ja keskisuuria rakennusyhtiöitä, joilla on puukerrostalorakentamisen osaamista ja myös halua ja resursseja panostaa siihen. Trendi näyttäisi suosivan nyt puurakentamista. Energiatehokkuuden, materiaalikestävyyden ja elinkaariajattelun pitää tulla kaiken rakentamisen periaatteeksi, korostaa Marjamaa.

Sivut

Tilaa syöte Puheenvuoroja puusta | Puuinfo