Työ- ja elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyötä puurakentamisen ja puutuotealan kehittämiseksi pidetään merkittävänä konkreettisena hankkeena, jossa yhdistetään tiedettä, teknologiaa, designia, arkkitehtuuria energiatehokkaaseen tulevaisuuden rakentamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman puurakentamisohjelman kehittämispäällikön Markku Karjalainen luonnehtii aiesopimusta puurakentamisohjelman tavoitteiden kannalta tervetulleeksi ” jytkyksi”, jollaisia esimerkkejä Suomi nyt tarvitsee. - Tässä luodaan puurakentamiselle laaja-alaista osaamispohjaa, hyväksyttävyyttä ja läpimurtoa merkitsevää brändiä, jolla on merkitystä koko puutuoteteollisuudelle.

Alkaa: 29.3.2012 klo 10:00

Päättyy: 1.4.2012 klo 18:00

Paikka: Helsingin Messukeskus

Alkaa: 24.4.2012 klo 09:00

Päättyy: 25.4.2012 klo 16:30

Paikka: Helsingin Messukeskus

Stora Enso Building and Living ja SRV Yhtiöt käynnistävät yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa arkkitehtuurikilpailun Wood Cityn suunnittelusta. Jätkäsaareen lähivuosina rakennettava Wood City on uusi maailmanluokan kaupunkikortteli, joka valmistuttuaan edustaa uudenlaista, entistäkin selkeämmin loppukäyttäjän tarpeisiin mukautuvaa kerrosrakentamista sekä suomalaista puurakentamisen uusinta teknologiaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö, Aalto-yliopisto ja Espoon kaupunki allekirjoittivat 15.2.2012 aiesopimuksen yhteistyöstä, jolla kehitetään modernia suomalaista puurakentamista ja koko puutuotealaa sekä siihen liittyvää monialaista osaamista yhdistämällä puuarkkitehtuuria, korkealuokkaista muotoilua, resurssi- ja energiatehokkuutta, kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä tehokasta kaupallistamista ja markkinointia.

Metsä Woodin toimialajohtaja Timo Karinen odottaa kerrostalovaltaisen asuntotuotannon vahvaa kasvua, joka avaa merkittäviä kasvunäkymiä myös puukerrostalotuotannolle. - Ei ole mitään syytä, miksei Suomessa päästä puukerrostalojen rakentamisessa Ruotsin tasolle eli 20 prosenttiin koko kerrostalomarkkinasta. Karinen toivoo kiinteätä yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa, jolloin syntyy puurakentamisen osaamista ja sen nopeuteen ja ekologisuuteen liittyvistä kilpailueduista hyötyvät kaikki.

Timo Karinen katsoo, että puurakentaminen tuo välittömästi apua ilmastomuutoksen hillitsemiseen rakentamisen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi vähentämällä. Ympäristövaikutukset huomioonottavalla rakentamisella tulee olemaan vahva markkina-arvo tulevaisuudessa, uskoo Karinen.

Helsingin asuntotuotantotoimiston johtaja Sisko Marjamaa on tyytyväinen, että kerrostalorakentamiseen on puurakentamisen myötä tullut vaihtoehtoja. - On hyvä, että puurakentamisessa on nyt tuotteistettuja isojen toimittajien suunnittelemia rakentamisen järjestelmiä, sanoo Marjamaa.

Marjamaa toivoo Helsingin markkinoille pieniä ja keskisuuria rakennusyhtiöitä, joilla on puukerrostalorakentamisen osaamista ja myös halua ja resursseja panostaa siihen. Trendi näyttäisi suosivan nyt puurakentamista. Energiatehokkuuden, materiaalikestävyyden ja elinkaariajattelun pitää tulla kaiken rakentamisen periaatteeksi, korostaa Marjamaa.

Rakennustietosäätiö RTS:n hallitus jakaa joka toinen vuosi nuorelle arkkitehdille tai hänen ryhmälleen Pietilä-palkinnon (7 000 euroa) tunnustuksena merkittävästä työstä arkkitehtuurin uudistamiseksi. Palkinto myönnetään arkkitehti Reima Pietilän rahastosta. Tämän vuoden palkintolautakuntaan kuuluivat arkkitehdit Pauno Narjus (puheenjohtaja), Jukka Kullberg ja Anssi Lassila.

Metsäalan strateginen ohjelma ja Asumisen osaamisklusteri järjestivät 31.1.2012 eduskunnassa Valtakunnallisen puurakentamisfoorumin.

Ministeri Häkämiehen, Ihalaisen ja Koskisen linjauspuheenvuorojen ja rakennusalan asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen käytiin vilkasta keskustelua puurakentamisen kehittämisestä. Puurakentamisella on keskeinen rooli hallitusohjelmaan kirjatussa puun käytön edistämisessä. Foorumiin kokoontuneiden asiantuntijoiden kommenttipuheenvuoroista nousi esille aito innostus alan mahdollisuuksista.

Riskit on huomioitava rakentamisen kaikissa vaiheissa suunnittelusta käyttöön asti

EU edellyttää, että uudisrakentamisessa siirrytään vuoden 2021 alusta lähes nollaenergiatalojen rakentamiseen. Käytännössä päätös mullistaa rakentamisen. Matalaenergia-, passiivi- tai nollaenergiatalon energiatavoitteet saavutetaan ja rakennusten kosteusvaurioriskit vältetään vain, jos suunnittelun ja rakentamisen laatu ovat kunnossa.